Ilmastonmuutos on voimistunut ennustettua nopeammin. Viimeistään pakon edessä valtioiden välinen yhteistyö on lisääntynyt esimerkiksi pakolaiskriisin hoidossa, köyhyyden poistamisessa ja konfliktialueiden ongelmien ratkomisessa. Ilmastonmuutoksesta ja kiihtyvästä resurssien käytöstä johtuva maapalloa uhkaava resurssiniukkuus on johtanut ympäristö- ja ilmastolainsäädännön tiukentamiseen. Regulaatio lähtee kansainvälisestä yhteistyöstä ja ulottuu myös kansalliselle tasolle. Osana ilmastonmuutoksen hallintaa lentoliikenteen verotusta kiristetään. Kohonneista lentolippujen hinnoista ja kuluttajien vihreämmistä valinnoista johtuen lähimatkailu lisääntyy.

Venäjä on taloudellisesti vaikeiden vuosien jälkeen avautunut maailmalle ja osallistuu kansainväliseen keskusteluun, yhteistyöhön ja vapaaseen markkinaan. Kansainvälisten sopimusten vahvistumisella ja teknologian kehittymisellä on ollut merkittävä rooli yritysten ja yksilöiden aidon kansainvälisen verkostoitumisen mahdollistamisessa. Verkostot avaavat uusia rajat ylittäviä mahdollisuuksia yrityksen koosta tai sijainnista riippumatta. Suomessa biotalouden alalla toimii keskisuuria ja erikoistuneita yrityksiä, joiden kilpailuvaltteja ovat ketteryys ja joustavuus. 

Suomessa hyvinvointiyhteiskunnasta pidetään kiinni väestön ikääntymisestä ja huoltosuhteen muutoksesta huolimatta. Järjestelmän rahoittamiseksi veroja nostetaan ja toimintaa tehostetaan. Suomi halutaan pitää asuttuna ja kansallista aluepolitiikkaa vahvistetaan. Muun muassa raideliikennettä laajennetaan ja korkeakoulutusta tarjotaan ympäri Suomea. Alueelliset itsehallintoalueet kasvattavat rooliaan.