Hyvinvoinvointi on moniulotteinen käsite, eikä sitä voi mitata yhtedellä mittarilla. Hyvinvointia voidaan lähestyä sekä objektiivisesti, mitattavissa olevien indikaattorien kautta (esim.tulot, BKT) sekä subjektiivisten, yksilön kokemuksiin perustuvien mittareiden kautta. Näiden rinnalle on kehitetty useita hyvinvoinnin mittareita, joissa alueiden hyvinvointia tarkastellaan monta eri näkökulmaa yhdistäen. Tällä sivulla Etelä-Savon hyvinvointia tarkastellaan monesta näkökulmasta, esimerkiksi yksilöiden kokemuksen, terveystietojen ja aineellisen hyvinvoinnin sekä GPI-indeksin (ns. aidon kehityksen indikaattorin) valossa.

THL:n vuosittain toteuttaman alueellisen terveys -ja hyvinvointiselvityksen (ATH) mukaan Etelä-Savossa terveytensä heikentyneeksi kokevien osuus on maan korkein. Maakunnassa sairastatetaan esimerksi sepelvaltimotautia eniten koko maassa. Suurelta osin Etelä-Savon asukkaiden terveyden heikentyminen palautuu maakunnan vanhentuneeseen ikärakenteeseen. Sairastavuudesta huolimatta maakunnan asukkaat kokevat elämänlaatunsa kohtalaisen hyväksi ja tyytyväisyys asuinalueen olosuhteisiin, erityisesti turvallisuuteen on maakunnassa verrattain korkea.

Taloudellista hyvinvointia kuvaavilla mittareilla Etelä-Savossa ei ylletä koko maan tasolle. Etelä-Savossa on esimerkiksi koko maahan verrattuna suurempi pienituloisten osuus ja BKT/asukas on koko maahan verrattuna matalampi. Maakunnan taloudellinen kehitys on kuitenkin viime vuosina ollut positiivista, jonka myötä pienituloisten osuus laskenut ja BKT:n kasvunopeus ollut jopa muuta maata nopeampaa. Etelä-Savossa on koko maahan nähden pienemmät tuloerot kotitalouksien välillä.

Taloudellista kehitystä kuvaavien mittarien on kritisoitu sopivan huonosti hyvinvoinnin mittaamiseen. Erityisesti BKT-lukujen katsotaan kuvaavan yksipuolisesti hyvinvointia ja sen kehitystä. Hyvinvoinnin laaja-alaisempaan tarkasteluun ja mittaamiseen on kehitetty useita eri näkökökulmia laajemmin huomioon ottavia mittareita, joista yksi on niin sanottu GPI- indeksi. GPI-indeksi (Genuine Progres Index)  mittaa yksityistä kulutusta ja tulonjakoa sekä muita hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kuten ympäristön tilaa. Kun Suomen  maakuntia vertaillaan viimeisimpien (2016) GPI-indeksien valossa, sijoittuu Etelä-Savo toiseksi korkeimmalle sijalle Pohjois-Karjalan jälkeen. Etelä-Savon hyvä sijoitus perustuu paljolti siihen, että ympäristön tilan heikentyminen on hitaampaa ja luonnonvarojen kuluminen vähäisempää kuin koko maassa.

Lisää tietoa hyvinvoinnista: