Globaali polarisoituminen lisääntyy ja geopoliittista epävakautta esiintyy Euroopan lähialueilla. Schengen-alue päätetään purkaa. EU heikentyy talouden romahduksen seurauksena. Jäsenmaiden välit tulehtuvat ja euroalue hajoaa. Useat maat kärsivät valuuttakriisistä ja yrittävät sopeuttaa omaa sisäistä talouttaan uuteen tilanteeseen. Suomen taantuma syvenee.

Heikko talouskehitys vähentää raaka-aineiden ja luonnonresurssien kysyntää. Kansallinen protektionismi on lisääntynyt voimakkaasti. Valtiot pyrkivät toipumaan euroalueen hajoamisesta ja suojelevat omia talouksiaan esimerkiksi tullien, tariffien ja kansallisten avustusten voimin. Suomi luopuu Venäjä-pakotteista ja lisää kahdensuuntaista kaupankäyntiä Venäjän kanssa.

Suomessa heikko talouskehitys kaventaa hyvinvointivaltiota ja lisää keskittymiskehitystä. Valtiolla ei ole varaa osoittaa resursseja aluepolitiikkaan, mikä johtaa maaseudun näivettymiseen kasvukeskusten ulkopuolella. Töitä on tarjolla vain suuremmissa kaupungeissa, jonne erityisesti nuoret muuttavat  uramahdollisuuksien perässä.

Kotimaiset suuret metsäteollisuuden ja energia-alan yhtiöt kilpailevat biotalouden resursseista. Suuret yhtiöt hyötyvät kokemuksesta ja suuruuden ekonomiasta. Vienti kuitenkin takkuaa euroalueen hajoamisen ja protektionismin takia. Heikosta taloustilanteesta, kansallisesta protektionismista ja Schengen-alueen purkamisesta johtuen matkailu tyrehtyy muualta kuin Venäjältä.