Suomessa Tulli ja Tilastokeskus tuottavat alueellista tietoa yritysten ulkomaankaupasta. Tullin tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain ja Tilastokeskuksenalueellinen vientiliikevaihto kuvaavat vientiä kuitenkin eri näkökulmista. Erot tilastojjen välillä johtuvat palveluviennistä (ei mukana Tullin tilastoissa), viennin ajallisesta kohdistamisesta, maksuperusteisuudesta sekä tietojen alueellistamisesta. Lisätietoa aineistojen välisistä eroista.

Tullin tavaroinden ulkomaankauppa maakunnittain -aineisto 

Tilastossa on mukana kaikkien yritysten ulkomaankauppa ilman arvorajaa. Tavaroiden ulkomaankaupan maakuntakohtainen tilasto perustuu ulkomaankauppaa harjoittavien yritysten antamiin viennin ja tuonnin arvoa koskeviin tietoihin. Tilastoon sisältyvät teollisuuden lisäksi aikki muutkin toimialat, kuten tukku-, vähittäis- ja autokauppa, kaivostoiminta ja rakentaminen jälleenvientiä harjoittavat yritykset ja palvelutoimialoille kuuluvien yritysten käymä tavarakauppa. Palveluilla käytävä ulkomaankauppa ei sisälly tilastoon. Tullin tilastokuvaus: Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain.

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain 2017 (1-6) -katsaus

Tilastokeskuksen viennin suhdanneaineisto

Tilastokeskuksen asiakaskohtaisen suhdannepalvelun tuottamat kuukausitason indeksit mittaavat tarkasteltavan muuttujan muutosta suhteutettuna perusvuoden tasoon. Indeksisarjoissa käytetään perusvuotta 2010 (2010=100) tammikuun 2013 tiedoista alkaen.Tilaston lähdeaineistona on verohallinnon kausiveroaineisto (kokonaisaineisto), jonka lisäksi hyödynnetään Tilastokeskuksen omaa kuukausittaista suoraa tiedonkeruuta sekä vuositilastoja. Vientitiedot ovat osa liikevaihtoa. Vienti koostuu verottomasta liikevaihdosta, EU:n sisäisestä viennistä ja EU-alueen ulkopuolisesta viennistä. Liikevaihdon tavoin vientiin ei sisällytetä arvonlisäveroa.

Indeksien laskenta perustuu muutosestimointiin ja laskennassa käytetään ns. paneelimenetelmää. Menetelmässä vertaillaan tarkasteltavan kuukauden ja edellisen vuoden vastaavan kuukauden vertailukelpoisia havaintoja huomioimalla muun muassa yritysjärjestelyt ja kirjanpitoon liittyvät raportointikäytännön muutokset. Aineisto kattaa myös aloittaneet ja lopettaneet yritykset. Tilaston keskeisiä käsitteitä:

Alkuperäinen indeksi sisältää kaiken kuukausittaisen vaihtelun toimialalla. Alkuperäisen indeksin lisäksi lasketaan myös kausitasoitetut ja trendisarjat.

Kausitasoitetusta sarjasta on poistettu vuoden sisäinen systemaattinen vaihtelu. Kausivaihtelun aiheuttaa usein jokin ei-taloudellinen ilmiö, kuten säätilojen ja vuodenaikojen vaihtelu ja ihmisten toimintatavat.

Trendisarja kuvaa kehityksen suuntaa pidemmällä aikavälillä. Trendin loppupään tulkinnassa on hyvä noudattaa harkintaa, sillä trendikuvaajan loppuosa muuttuu usein tulevien kuukausitietojen päivittämisen jälkeen. Trendin rinnalla kannattaa tutkia myös alkuperäisen indeksin käyttäytymistä. Trendikuvaaja soveltuu hyvin myös eri toimialojen sekä alueiden väliseen vertailuun.

Muutosprosentit on laskettu alkuperäisestä indeksisarjasta ja ne vertaavat tarkasteltavan ajanjakson kehitystä aina edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Esimerkiksi tammikuuta 2011 verrataan tammikuuhun 2010. Neljännes-, puolivuosi- ja vuosimuutosprosentit lasketaan vertaamalla alkuperäisen indeksisarjan halutun ajanjakson indeksipistelukujen summaa edellisen vuoden vastaavaan summaan.

Kausitasoitetusta sarjasta voi laskea myös muutosprosentteja, joissa helmikuuta 2011 verrataan tammikuuhun 2011 eli edelliseen kuukauteen. Tällöin on kuitenkin suositeltavaa käyttää kolmen kuukauden liukuvaa keskiarvoa (=kolme kuukautta lasketaan yhteen sekä tarkasteltavasta jaksosta, että vertailujaksosta) kausitasoitetusta sarjasta, sillä se antaa selkeämmän kuvan suhdannekäänteistä.

Etelä-Savon vienti kaikilla toimialoilla

Vuositasolla Etelä-Savon maakunnan vienti kaikilla toimialoilla (A-X) kasvoi tarkastelujakson jokaisena vuotena lukuun ottamatta vuotta 2013. Vuonna 2011 vienti kasvoi 16 prosenttia edellisvuodesta ja vuonna 2012 kasvua oli 1,6 prosenttia vuodesta 2011. Kuten mainittua, vuosi 2013 oli laskuvuosi, jolloin vienti supistui 3,2 prosenttia. Seuraavien kolmen vuoden aikana vuositason tarkastelussa viennin kehitys oli jälleen kasvun puolella. 2014 vienti kasvoi 2,1 prosenttia, 2015 kasvua oli 5,5 prosenttia ja 2016 7,9 prosenttia. Neljännesvuositason tarkastelussa vienti kasvoi jokaisena vuoden 2016 neljänneksenä. Ensimmäisen neljänneksen kasvulukema oli 6,2 prosenttia ja toisen 9,1 prosenttia edellisvuoden samoista neljänneksistä. Kolmannella neljänneksellä kasvussa päästiin kaksinumeroisiin lukuihin viennin kasvettua 13,3 prosenttia. Viimeisen neljänneksen kasvu oli 3,5 prosenttia. Vuonna 2017 vienti kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 12,7 prosenttia ja toisella 4,6 prosenttia vuoden 2016 vastaavista neljänneksistä. Tammi-kesäkuun 2017 aikana vienti kasvoi 8,4 prosenttia. Kasvu oli erityisen voimakasta vuoden 2017 tammikuussa, jolloin kasvua oli 23 prosenttia vuoden 2016 tammikuuhun verrattaessa.

Mikkelin seutukunnalla vuositason tarkastelussa vienti ei supistunut yhtenäkään vuonna. Kahtena vuotena pysyteltiin käytännössä edellisvuoden tasolla, mutta muina vuosina viennissä oli havaittavissa kasvua. Vuonna 2011 vienti kasvoi 9,3 prosenttia edellisvuodesta. 2012 vienti pysytteli lähes edellisvuoden tasolla kasvulukeman ollessa 0,2 prosenttia. Vuonna 2013 kasvua oli 3,8 prosenttia edellisvuodesta ja vuonna 2014 vienti ei kasvanut eikä supistunut edellisvuodesta vuosimuutoksen ollessa nolla prosenttia. Vuositasolla kasvua tapahtui jälleen vuosina 2015 (3,5 prosentin kasvu) ja 2016 (8,6 prosenttia kasvua edellisvuodesta). Neljännesvuositason tarkastelussa Mikkelin seudulla vuonna 2015 ainoa neljännes, jolloin vienti supistui verrattuna edellisvuoden ajankohtaan, oli toinen neljännes. Vienti supistui tuolloin 5,7 prosenttia. Muilla neljänneksillä kehitys oli selvästi kasvun puolella. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvua oli 11,4 prosenttia, kolmannella 6,1 prosenttia ja neljännellä 3,7 prosenttia. Vuoden 2016 puolella vienti kasvoi jokaisella neljänneksellä, joskin ensimmäisellä melko maltillisesti 1,1 prosenttia. Toisella neljänneksellä kasvua oli 10,6, kolmannella 14,4 ja neljännellä 8,6 prosenttia. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä vienti kasvoi 20,1 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta ja toisella neljänneksellä kasvua oli 5,1 prosenttia. Puolivuositason tarkastelussa kasvulukemaksi muodostui 12,4 prosenttia tammi-kesäkuun ajalta.

Pieksämäen seutukunnan vienti kasvoi vuonna 2011 12,1 prosenttia ja vuonna 2012 10,1 prosenttia edeltäneistä vuosista. Vuonna 2013 vienti hienoisesti supistui 0,9 prosenttia. Vuonna 2014 vienti jälleen kasvoi 3,6 prosenttia. Vuosina 2015 ja 2016 päästiin myös pienen kasvun puolelle. Vuonna 2015 vienti kasvoi 1 prosentin verran vuodesta 2014 ja vuonna 2016 kasvua oli 0,8 prosenttia. Neljännesvuositason tarkastelussa vuonna 2015 vienti supistui 6,9 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä, mutta muilla neljänneksillä voitiin havaita kasvua. Toisella neljänneksellä kasvua oli 3,1 prosenttia ja kolmannella 10,7 prosenttia edellisvuoden vastaaviin neljänneksiin. Neljännellä neljänneksellä vienti pysytteli melko pitkälti edellisvuoden tasolla kasvun ollessa 0,4 prosenttia. Vuoden 2016 neljännesvuosikehitys oli vaihtelevaa. Ensimmäisellä neljänneksellä Pieksämäen seutukunnan vienti kasvoi 27,8 prosenttia vuoden 2015 ensimmäisestä neljänneksestä. Toisella neljänneksellä vienti supistui 15,3 prosenttia ja kasvoi jälleen kolmannella 15,5 prosenttia. Viimeisellä neljänneksellä vienti jälleen supistui, tällä kertaa 4,8 prosenttia. Vuonna 2017 vienti supistui ensimmäisellä neljänneksellä 16,3 prosenttia ja kasvoi toisella 8 prosenttia edellisvuosien vastaavista neljänneksistä. Puolivuositason tarkastelussa vuonna 2017 vienti supistui vuoden ensimmäisen puolikkaan aikana 4,3 prosenttia.

Savonlinnan seutukunnan viennin kasvu vuonna 2011 oli vuosi- ja neljännestasoilla voimakasta vuoteen 2010 verrattuna. Vuositasolla kasvua oli 37,6 prosenttia ja neljännestason tarkastelussakin liikuttiin kaksinumeroisissa luvuissa jokaisella neljänneksellä suurimman kasvun sijoittuessa kolmannelle neljännekselle (67,9 prosenttia kasvua) ja pienimmän viimeiselle (14,3 prosentin kasvu). Vuositasolla vienti supistui edellisvuoteen verrattaessa seuraavina kahtena vuotena. Vuonna 2012 vienti pieneni 4,8 prosenttia ja vuonna 2013 8,1 prosenttia. Vuositason tarkastelussa oltiin kolmen seuraavan vuoden aikana jälleen kasvun puolella. Vuonna 2014 kasvua edellisvuodesta oli 3,1 prosenttia, vuonna 2015 4,1 prosenttia ja 2016 kasvulukema oli 8,1 prosenttia. Neljännesvuositasolla vuonna 2016 vienti kasvoi jokaisella neljänneksellä viimeistä lukuun ottamatta, jolloin vienti laski 6,5 prosenttia. 2016 tammi-kesäkuun aikana vienti kasvoi 14,7 prosenttia ja heinä-joulukuussa 3,5 prosenttia. Vuonna 2017 ensimmäisen ja toisen neljänneksen lukemat olivat molemmat 1,2 prosenttia laskun puolella.

Koko maan vienti kasvoi tarkastelujakson alussa vuonna 2011 vuositasolla 9,3 prosenttia. 2012 vienti pysyi käytännössä edellisvuoden tasolla 0,1 prosentin supistumisella. 2013 vienti laski 3,6 prosenttia. Vuonna 2014 käytiin 1,1 prosentin kasvussa edellisvuoteen verrattuna ja vuonna 2015 oltiin jälleen laskun puolella vuositason kehityksessä 3,2 prosentin negatiivisella vuosimuutoksella. Vuonna 2016 vienti pysytteli jälleen edellisvuoden tasolla pienellä 0,2 prosentin kasvulla. Vuoden 2017 tammi-kesäkuun aikana vienti kasvoi koko maan tasolla 10 prosenttia vuoden 2016 tammi-kesäkuusta. Ensimmäisen neljänneksen aikainen kasvu oli 13,2 prosenttia ja toisen 7,1 prosenttia. Kuukausitasolla vuoden 2017 ensimmäisen puolikkaan aikana viennin kasvu koko maassa oli suurinta tammikuussa 18,7 prosentin kasvulukemalla. Pienintä kasvu oli huhtikuussa (1,9 prosenttia), eikä vienti siten supistunut yhtenäkään kuukautena.

Vertailtaessa koko maan ja Etelä-Savon viennin vuosimuutoslukuja voidaan Etelä-Savon maakunnan kehityksen huomata olleen kasvumyönteisempää kuin koko maan viennin. Etelä-Savolla vuositason tarkastelussa kasvuvuosia oli viisi kappaletta, kun taas koko maassa vienti kasvoi kolmena vuotena, joista vuonna 2016 marginaalisesti 0,2 prosenttia. Etelä-Savon maakunnan pienin kasvulukema oli 1,6 prosenttia vuonna 2012. Niinä vuosina, jolloin sekä Etelä-Savon että koko maan viennin kehitys kasvoi edellisvuodesta (2011, 2014 ja 2016), Etelä-Savon kasvulukemat olivat koko maan kasvulukemia suurempia. Vuosi 2013 oli ainoa vuosi, jolloin vienti laski Etelä-Savossa ja koko maassa saman vuoden aikana. Tuolloin vuosimuutos oli lähes yhtä suuri Etelä-Savon viennin laskiessa 3,2 prosenttia ja koko maan 3,6 prosenttia.