Etelä-Savo kärkijoukossa alueellisessa hyvinvointivertailussa

Bruttokansantuotteen (BKT) ohelle on kehitetty useita vaihtoehtoisia ja täydentäviä kehitystä kuvaavia indikaattoreita. Yksi niistä on hyvinvointia mittaava aidon kehityksen mittari GPI (Genuine Progress Indicator). Mittari yhdistää kolme kestävän kehityksen keskeistä näkökulmaa: taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden.  Viimeisimmän, vuoden 2017 tilastotiedon valossa Etelä-Savo on GPI-indikaattorin kehityksen suhteen maakunnittaisessa vertailussa kolmossijalla. Ykköspaikkaa pitää Pohjois-Karjala ja toisena on Keski-Suomi. Neljänneksi sijoittuu Pirkanmaa.

Koko Suomen tasolla GPI:n antama kuva hyvinvoinnin kehityksestä ja tulevaisuudesta on huolestuttava: kehitys näyttää viime vuosina jääneen polkemaan paikoillaan. Vaikka koko maassa BKT:n kasvu on ollut nopeaa ja jatkuvaa, GPI:n mukaan suomalaisten hyvinvointi ei ole juuri kasvanut sitten 1980 -luvun puolivälin.

Etelä-Savossa taas sekä BKT että GPI ovat olleet viime vuosina kasvu-uralla. BKT on kasvanut lähes koko tarkasteluajanjakson 1960 -2017. GPI:n kasvu taittui laskuun 1980-luvulla, mutta 2000-luvun alusta lähtien se on ollut taas kasvussa. Etelä-Savon GPI:n kehityksessä viime vuosina on suotuisaa ollut erityisesti hyvinvointia tuottavien markkinattomien palveluiden (mm. kotityö, vanhemmuus, vapaa-ajanarvo) kasvu. Luonnon heikentymisen taloudellinen arvo on kuitenkin kasvanut 2000 -luvulla myös Etelä-Savossa.

Maakuntien vertailusta käy ilmi, että eri alueiden hyvinvoinnissa on GPI-mittarilla tarkasteltuna ollut hyvinkin eriytyvää kehitystä. Osassa maakunnista näyttää jääneen päälle 1990 -luvun alun lama ja hyvinvoinnin lasku on jatkunut, vaikka BKT olisi myöhemmin kääntynytkin nousuun. Toisissa maakunnissa taas laman hyvinvointia laskenut vaikutus näyttää jääneen lyhyeksi, ja hyvinvoinnin kasvu on jatkunut lähes entiseen tahtiin. Osaltaan syynä näyttää olevan se, että eräät maakunnat ovat kuluttaneet yhä enemmän ympäristö- ja luonnonvaroja.

Maakunnittaiset hyvinvointitiedot käyvät ilmi ”Hyvinvointitalouden mittareiden käyttökelpoisuus päätöksenteossa” -raportista, mikä on eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu. Laskelmat on laatinut dosentti Jukka Hoffren Helsingin yliopiston soveltavan tilastotieteen laitokselta.

Bruttokansantuotteen (BKT) ohelle on kehitetty useita vaihtoehtoisia ja täydentäviä kehitystä kuvaavia mittareita, jotka ilmentävät talouskasvun lisäksi myös hyvinvoinnin ulottuvuuksia. GPI (Genuine Progress Indicator) soveltuu erityisesti pidemmän aikavälin kehitystrendien kuvaamiseen. GPI:n 4 pääkomponenttia ovat: 1. Tulonjaolla painotettu yksityinen kulutus (+), 2. Tuotannon haitat ihmisille (-), 3. Hyvinvointia tuottavat markkinattomat palvelut (+) sekä 4. Ympäristön heikentyminen ja luonnonvarojen kuluminen (-). GPI pyrkii kuvaamaan yhteiskunnan hyvinvoinnin tilaa ja etenkin sen kehityssuuntaa. Sen eri osien arvot kuvaavat myös hyvinvoinnin tuottamisen kestävyyttä huomioimalla pitkäkestoiset ympäristövaikutukset. Lisäksi se pyrkii kertomaan mahdollisuuksista ylläpitää saavutettua hyvinvoinnin tasoa tulevaisuudessa. Suomen tasolla GPI-indeksiä on mitattu vuodesta 1945 ja aluetasolla vuodesta 1960 lähtien.

Linkki eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisuun: https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/julkaisut/Sivut/hyvinvointitalouden-mittareiden-kayttokelpoisuus-paatoksenteossa.aspx

Lisätietoja: Etelä-Savon maakuntaliitto, ennakointiasiantuntijat Hanna Kautiainen, hanna.kautiainen(at)esavo.fi, 044-770 0519 ja Anne Kokkonen, anne.kokkonen(at)esavo.fi, 044-770 0512.

  • 19.03.2019

28 elo

Katsaus lomakiinteistökauppojen kehitykseen on julkaistu!

Lomakiinteistöjen kauppa on kehittynyt vuosina 2015-2018 Etelä-Savossa suotuisasti. Kaikkien lomakiinteistökauppojen kasvu on yhteenlaskettuna n. 12 %. Eniten kysyntä on kasvanut omarantaisista mökeistä, jotka sijaitsevat yleis- tai ranta-asemakaava-alueella. Näitä kohteita myytiin viime vuonna 34 % vuotta 2015 enemmän. Lue lisää

Aineistopankki

Uusiutuvan energian näkymät 2019 (TEM)

Puutuoteteollisuuden näkymät 2019 (TEM)

Matkailualan näkymät 2019 (TEM)

Sosiaali- ja terveyspalvelujen näkymät 2019 (TEM)

Liike-elämän palvelujen näkymät 2019 (TEM)

Elintarvikealan näkymät 2019 (TEM)

Luonnontuotealan toimialaraportti 2019 (TEM)

Matkailun toimialaraportti 2019

Uusiutuvan energian toimialaraportti 2018

Sote-alan toimialaraportti 2018

Puutuoteteollisuuden toimialaraportti 2018

Elintarvikealan toimialaraportti 2018 (TEM)

Majoitus- ja ravitsemustoimialan yritysten kehitys Etelä-Savossa 2010-2016 (ELY-keskus)

Etelä-Savon soteammattihenkilöstön selvitys

Pankki- ja rahoitusalan tulevaisuudennäkymiä (OP-ryhmä, Sari Heinonen)

Luonnontuoteala toimialaraportin valossa (TEM)

Elintarvikealan kasvunäkymiä (TEM)

Katsaus sote-palveluihin - mullistuksia ja näkymiä

Katsaus kaivosalan näkymiin Suomessa (TEM)

Liike-elämän palvelujen ja ohjelmistoalan kasvun näkymiä ja haasteita (TEM)

Uusiutuvan energian näkymiä ja kehittämistarpeita  (TEM)

Puutuotealan kasvunäkymiä (YM)

Matkailun kehitysnäkymiä (TEM)

Liikenne- ja logistiikka-alan osaamis- ja koulutustarpeiden kehitysnäkymiä (OPH)

Vaihtoehtoisia skenaarioita maataloudesta vuoteen 2030 (LUKE)

Terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialaraportti (TEM)

Energia-alan osaamistarpeet tulevaisuudessa (OPH)

Metsäalan osaamistarpeet (OPH)

Aikuisten parissa tehtävän sosiaalialan työn osaamistarpeet (OPH)

Metsätoimialan tulevaisuuden skenaarioiden aluetaloudelliset vaikutukset Etelä-Savossa

Metsätoimialan aluetaloudellinen vaikuttavuus Etelä-Savossa - Tulevaisuusvisio 2020-luvulle