Yleistä Etelä-Savosta

Etelä-Savo – puhtaasti paras! Strategisilla valinnoillamme - vesi, metsä ruoka löytyy yhteys globaalien ongelmien ratkaisuun. Euroopan pohjoisten alueiden geopoliittinen merkitys kasvaa. Luonnonvaroja ja luontoarvoja hyödynnetään kestävästi koko Euroopan kilpailukyvyn kasvattamiseksi ja asemoidutaan uudelleen globaalien liikenneväylien suhteen. 

Väestö ja muuttoliike

Etelä-Savon ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 145 032 henkeä. Väestö on viime vuosina vähentynyt noin tuhannen hengen vuosivauhdilla, ja heikko kokonaiskehitys on kiihtynyt entisestään viime vuosina. 2000-luvun alkuvuosista lähtien väestöä on vähentänyt ns. luonnollinen väestönmuutos eli kuolleiden enemmyys syntyneisiin nähden, mutta nyt muuttotappiokin on kääntynyt epäedulliseksi. Kuluneena vuotena erityisesti Savonlinnan kaupungin muuttotappiot ovat olleet suuria. Yliopistottomassa maakunnassa luonnollisesti 20-24 vuotiaiden ikäryhmässä on paljon poismuuttajia. Kuitenkin muuttoliike on vilkasta myös Etelä-Savoon päin. Muuttovoittoa on viime vuosina saatu heti 35-vuotiaiden ikäluokasta lähtien ja alle 15-vuotiaista. Mikkelin muuttoluvut ovat muuta maakuntaa parempia oppilaitosten vetäessä kaupunkiin peruskoulunsa päättäneitä nuoria myös muualta Suomesta. Maahanmuutto on maakunnan väestönkehityksessä positiivinen indikaattori, mutta ulkomailta tulevien määrä on yhä vähäinen. Maahanmuuttajia ei riittävästi onnistuta kotouttamaan Etelä-Savoon työvoimaksi.

Väestön ikärakenne on vinoutunut vanhempiin ikäluokkiin päin ja ikääntyneen väestön osuus kasvaa muuta maata nopeammin. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on maan korkein. Työikäisten osuuden ollessa keskimääräistä pienempi huoltosuhde maakunnassa on epäedullinen ja heikkenee edelleen. Tämä trendi tarjoaa toisaalta myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi hyvinvointipalvelujen suhteen, mikäli edelläkävijyys ikääntymisessä osataan muuttaa kilpailueduksi. 

Aluetalous ja työllisyys 

Alueiden bruttokansantuotteen (BKT) vertailussa Etelä-Savo sijoittuu maakunnista 3. viimeiselle sijalle. Viime vuosien kehitys on kuitenkin ollut myönteistä ja asukasta kohti laskettu bruttokansantuote on kasvanut maakunnista 3. nopeimmin 2000-luvun aikana. Tämä kertoo mm. siitä, että maakunnassa on kyetty hyödyntämään vaikuttavasti alueelle suunnattua kehittämisrahoitusta.

Vahvassa noususuhdanteessa eteläsavolaisten yritysten liikevaihdon kasvu, 2,8 %, jäi vuonna 2017 alle valtakunnallisen kasvun (6,2 %). Loppuvuonna 2017 ja vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen aikana kasvuprosentit lähenivät toisiaan. Etelä-Savon teollisuusyritysten vientiliikevaihto kasvoi vielä vuoden 2017 puoliväliin hieman koko maata nopeammin, mutta sen jälkeen koko maan kasvuvauhdista on jääty. Henkilöstömäärän kehitys oli heikkoa vuonna 2017, se supistui 0,8 %:lla edellisestä vuodesta (koko maassa kasvua oli 1,6 %). Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä Etelä-Savossa päästiin taas 2,1 prosentin henkilöstömäärän kasvuun (vastaava luku valtakunnallisesti oli 3,6 %). 

Merkittävimmät julkiset investoinnit lähivuosien aikana kohdistuvat tieliikenteeseen, energiaan, veden puhdistukseen, kouluihin, hyvinvointipalveluinfrastruktuuriin ja elinkeinoelämän infrastruktuuriedellytysten kehittämiseen. Etelä-Savoon kohdistuu lähivuosina valtion noin 200 miljoonan euron liikenneinvestoinnit. Näistä syväväylän siirto Savonlinnassa on tekeillä ja VT5:n rakentaminen välille Mikkeli-Juva käynnistynyt kuluvan vuoden alussa. Sulkavan Vekaransalmen lossin tilalle nousee korkea maantiesilta vuoteen 2020 mennessä. 

Työttömyys alueella on kääntynyt laskuun. Lokakuun 2018 lopussa Etelä-Savossa oli 6 016 työtöntä työnhakijaa (9,3 % työvoimasta), mikä on 1 300 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lokakuun lopussa Etelä-Savon TE-toimistossa oli avoimia työpaikkoja 974, yli 40 % enemmän kuin edellisvuonna. Haasteena on saada Etelä-Savossa avoimiksi tulevat työpaikat täytetyiksi ja huolestuttavasti lisääntyneet rekrytointivaikeudet vähenemään. Pienillä työmarkkina-alueilla kohtaanto-ongelmat korostuvat, kun samaan aikaan muualla Suomessa kasvavat alat vetävät osaajia.

Yritykset ja toimialat 

Etelä-Savon yritysrakenne on pk-valtainen sekä monipuolinen, ja siksi selvinnyt kohtuullisen hyvin talouden viime vuosien heilahteluista. Palvelualat ovat maakunnan suurin työllistäjä, joissa kaksi kolmesta työllisestä toimii. Jalostuksen toimialoilla työskentelee vajaa neljännes ja alkutuotannossa joka kymmenes työllisistä. Työpaikkoja on vähentynyt vuosina 2007-2016 n. 7 000 kappaletta tasaisesti eri toimialoilta. Taustalla on mm. elinkeinoelämän rakennemuutos ja digitalisoituminen.

Pk-yritysvaltaisessa Etelä-Savossa yrittäjien osuus työllisistä on maan toiseksi korkein. Kasvuyritysten määrä on vähäinen. Yritysten panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat vähäiset, mikä hidastaa uusien innovaatioiden syntymistä ja työllisyyden kasvua. Myös investoijien varovaisuus, supistuvat paikallismarkkinat ja yritystoiminnan jatkajien vähäisyys ovat haasteita. Metsäklusterin isot yritykset ovat kuitenkin jatkuvasti ylläpitäneet uusiutumisen edellyttämää investointitasoa.

Maa- ja metsätalous ovat Etelä-Savolle tärkeitä elinkeinoja. Maatalouden kannattavuus on muun maan tavoin viime aikoina heikentynyt. Eteläsavolaiset maatilat ovat maan monialaisimpia, mutta viljelijöiden muun yritystoiminnan ja sivuansiotoiminnan tulokehitys on ollut vaatimatonta. Heikoista tuotanto-olosuhteista huolimatta maatalouden investoinnit ovat lisääntyneet parina viime vuonna. Vuonna 2017 Etelä-Savossa myönnettiin maatalouden investointitukia ja aloitustukia ennätykselliset 6,5 miljoonaa euroa ja korkotukilainaa 4,6 miljoonaa euroa. Rakennemuutoksesta huolimatta maidontuotannon on ennakoitu alenevan, mutta siitä saadaan edelleen yli puolet maatalouden myyntituloista. Myös naudanlihan tuotanto ja puutarhatuotanto ovat suhteellisen merkittäviä alueella. Alkutuotannossa luomutilojen osuus kaikista maatiloista on kasvussa Etelä-Savossa ja suurempi kuin koko maassa keskimäärin (10,7 %). Luomutuotannon osuus peltoalasta tulee kasvamaan lähivuosina 17 %:sta 20 %:iin ja kiinnostus luomuun siirtymiseen on alueen tiloilla maan keskimäärää vastaavaa. Alueella panostetaan vahvasti puutarhatuotantoon: vuonna 2017 koko maan salaateista 35 % ja ruukkuvihanneksista 26 % tuotettiin Etelä-Savossa.

Metsät kasvavat paremmin ja puun hintakehitys on ollut maataloutta suotuisampi. Metsien taloudellinen merkitys on Etelä-Savossa suurin, maakunnassa on vuosi toisensa jälkeen ollut maan suurimmat kantorahatulot. Puun käytön lisäämisessä, monipuolistamisessa sekä jalostusasteen nostamisessa Etelä-Savolla on paljon kehityspotentiaalia. Maakunnan keskeisimmät vientiä harjoittavat toimialat ovat puutuoteteollisuus ja teknologiateollisuus, jotka kytkeytyvät vahvasti metsäklusteriin. Näillä toimialoilla liikevaihdon, viennin ja työllisyyden kehitys on vahvaa. 

Palvelualoista matkailulla ja vapaa-ajan asutuksella on Etelä-Savossa tärkeä merkitys. Matkailu on kasvava vientiala, jolla on kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille. Alueellinen matkailutilinpito -selvityksen mukaan matkailun osuus BKT:stä oli maakunnassamme suurempi kuin koko maassa. Kansainvälisten matkailijoiden osuus maakunnassa on kasvussa ja myös venäläiset matkailijat ovat muutaman heikomman vuoden jälkeen palanneet. Maaseudun elinvoimaisuutta edistetään monipuolisesti EU-osarahoitteisella hanketoiminnalla tukemalla lähi- ja luomuruoan tuotantoa ja käyttöä, ruokamatkailua sekä uusien menetelmien kehittämistä ruokaketjujen lyhentämiseksi, hävikkien vähentämiseksi ja ruoka-alan toimijoiden verkottumisen lisäämiseksi.

Saimaa ja sitä ympäröivät runsaat ja puhtaat vesistöt ovat tehneet Etelä-Savosta kesämatkailun ja vapaa-ajanasumisen kärkimaakunnan. Maakunnan alueella sijaitsee Linnansaaren, Koloveden ja Repoveden kansallispuistot, joiden kävijämäärät ovat kasvussa. Yksi merkittävimmistä meneillään olevista matkailuhankkeista on Saimaa Geopark, jolle on haettu Unesco Global Park -statusta. Geopark-hankkeessa ja matkailun markkinoinnissa Etelä-Savo tekee yhteistyötä Etelä-Karjalan kanssa ja Saimaan markkinointi on nyt myös Team Finlandin agendalla. Etelä-Savossa valmistellaan parhaillaan kestävän matkailun lupausta, jonka tavoitteena on tehdä alueesta vastuullisen matkailun mallialue. Sitoumuksen taakse pyritään saamaan koko Saimaan alue viranomaisista matkailuyrittäjiin. Alueelle luodaan yleiset vastuullisen matkailun pelisäännöt matkailun yhteismarkkinointiin. 

Kuntatalous

Etelä-Savon kuntien talous koheni vuodesta 2016. Maakunnan kaikki kunnat tekivät ylijäämäisen tilinpäätöksen vuodelta 2017. Kaikkien kuntien vuosikate oli plussalla v. 2017, keskimäärin 507 euroa asukasta kohden. Lainakanta oli vuoden lopussa 3 253 euroa/ asukas. Etelä-Savon kuntien verotulot kasvoivat hieman edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2018 verotulokertymä jäänee ennakoitua heikommaksi. Vuonna 2017 kuntien menot jäivät edellisvuotta pienemmäksi. 

Rakennuslupien määrä jatkoi vuonna 2017 laskua. Uusiin asuinrakennuksiin myönnettiin Etelä-Savossa yhteensä 86 rakennuslupaa, kun edellisvuonna lupia myönnettiin 127 kappaletta.  Uusiin vapaa-ajanrakennuksiin myönnettiin 153 rakennuslupaa (v. 2016 vastaava luku oli 185).

Osaaminen ja TKI

Etelä-Savossa on kehitetty useita älykkään erikoistumisen kärkiin (metsä, ruoka, vesi) pohjautuvia ekosysteemejä ja kehitysalustoja. Savonlinnassa toimiva Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kuitulaboratorio vetää ympärilleen puun uusiin käyttömuotoihin liittyvää yritystoimintaa selluteollisuuden laitevalmistuksesta mikrosellun moninaisiin sovelluksiin. Kuitulaboratorio on saanut vuonna 2018 OKM:n TKI-erityisrahoitusta ja TEM:n kärkihankerahoitusta, ja Luke on sijoittanut kampukselle strategisen yksikkönsä.  Maakuntaan on syntynyt vireää ja erikoistunutta luomu- ja lähiruokatuotantoa, joka luo uutta kilpailuetua matkailusektorille. Lappeenrannan teknillisen yliopiston Vihreän kemian laboratorio Mikkelissä kehittää ratkaisuja jätevedenkäsittelyyn maailman laajuisesti. Mikkelissä toteutetaan kiertotalouden PPP-toimintakonseptia Mikkelin EcoSairilan yritysalueella, jonne valmistuu yksi maailman moderneimmista jätevedenpuhdistamoista. Puhdistamon yhteydessä on toteutettu ns. vihreän linjan testausympäristö.  MMM on osoittanut EcoSairilaan ns. sinisen biotalouden kärkihankerahoitusta. Lisäksi Mikkeliin on muodostunut vahva kansallinen arkisto-osaamisen keskittymä (HY:n Kansalliskirjasto, Kansallisarkisto, Elinkeinoelämän keskusarkisto), joka mm. muuttaa arkistomateriaalia digitaaliseen muotoon ja edistää tiedon käyttöön saamista. 

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Etelä-Savossa vuonna 2017 olivat yhteensä 39 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuoteen nähden oli 2,1 miljoonaa euroa. Etelä-Savoon tuli v. 2017 TEKESin/Business Finlandin tutkimus- kehitys- ja innovaatiorahoitusta 4,7 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2016 3,1 miljoonaa euroa. ELY-keskuksen kehittämisrahoituksen kysyntä lähes kaksinkertaistui alkuvuonna 2018 edelliseen vuoteen verrattuna. Kehittämisavustusta myönnettiin 5,8 milj. euroa, liikkeellä olivat etenkin teknologiateollisuuden ja matkailualan yritykset.

Etelä-Savon työikäisen väestön koulutustaso on vain hieman koko maan keskiarvoa alempi. Tilastoissa 15 vuotta täyttäneen väestön alemmat tutkintoluvut selittyvät ikärakenteella. 

Etelä-Savon korkeakoulukenttä on kokenut suuria muutoksia vuoden 2017 aikana. Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu fuusioituvat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakouluksi, jonka neljästä kampuksesta kaksi sijaitsee Etelä-Savossa (Mikkeli ja Savonlinna). Jo tätä ennen Aalto-yliopiston Mikkelin Pienyrityskeskus siirtyi ammattikorkeakoulun alaisuuteen. Syntynyt kokonaisuus on Suomen tutkimusintensiivisin ammattikorkeakoulu. Pieksämäellä toimii Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikkö, jonka kanssa samalla kampuksella toimii Pieksämäen lukio sekä Seurakuntaopisto, lastenkoti ja vanhuspalvelut. Lähituntumassa on myös ammattiopisto Spesia. Kampus on vahva sosiaali- ja terveysalan osaamiskeskittymä maakunnassa.

Mikkelin yliopistokeskus on Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Kansalliskirjaston digitointi- ja konservointikeskuksen ja Lappeenrannan teknillinen yliopiston muodostama kokonaisuus. Yliopistokeskuksen kampuksella toimivat myös Suomen Luonnonvarakeskus ja Suomen luomuinstituutti. Yliopistokeskus on vuonna 2017 vahvistunut kahdella uudella professuurilla (LUT/ osuustoimintayrittäjyys, pk-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen) sekä kahdella tutkimusjohtajalla (HY/ kulutustutkimus, kestävät ruokajärjestelmät). Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksen siirtyminen Savonlinnasta Joensuuhun on kova isku, ja siirron kerrannaisvaikutukset Savonlinnassa ovat merkittävät tyhjilleen jäävistä opiskelija-asunnoista alenevan palvelukysynnän yritysvaikutuksiin. Xamk:n Savonlinnan kampuksen vahvistaminen Luken toiminnoilla sekä insinöörikoulutuksen käynnistäminen paikkaavat menetystä vain osittain.

Etelä-Savossa on kattava ammatillisen koulutuksen verkosto, josta vastaavat kaksi suurta maakunnallista ammattiopetuksen järjestäjää, kaksi erikoistunutta ylimaakunnallista ja kolme pienempää koulutuksen järjestäjää. Ammattioppilaitokset vastaavat koulutuksellaan mm. sosiaali- ja terveyssektorin koulutustarpeisiin, ja Etelä-Savossa koulutetaan suurin osa Suomen metsäkoneen kuljettajista, molemmat vastaavat kasvaviin työvoimatarpeisiin maan tärkeimmillä toimialoilla.  

Maakunnan ammattioppilaitokset ja korkeakouluyksiköt jatkavat koulutusvientiyhteistyötä mm. Venäjälle, ja uusia avauksia ollaan tekemässä mm. Kiinaan.

Etelä-Savossa on valmistumassa maakunnan yhteinen koulutusstrategia, jonka tavoitteena on entisestään vahvistaa koulutuskentän yhteistyötä niin opintoasteiden välillä kuin elinkeinoelämänkin kanssa. Yhteistyön merkitys korostuu, kun uusien teknologioiden ja muuttuvien työmarkkinoiden myötä elinkeinoelämän työntekijöilleen asettamat osaamisvaatimukset muuttuvat laaja-alaisemmiksi ja yksilöllisemmiksi. Tämä asettaa myös paineita huolehtia aikuisväestön jatkuvasta oppimisesta eli aikuisväestön täydennyskouluttamisesta maakunnassa, jossa nuorisoikäluokat ovat pienet.

Etelä-Savo on mukana Itä- ja Pohjois-Suomen Elinkeinot murroksessa -pilottihankkeessa (ELMO). Pilottihankkeen rahoittaa EU:n komissio, ja siihen osallistuu yhteensä kymmenen eurooppalaista aluetta ja kaksi valtiota. ELMO -hankkeessa Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat tiivistävät yhteistyötään älykkään erikoistumisen edistämisessä.

Aluerakenne ja asuminen

Taajamien, saavutettavuuden ja matkailun kehittäminen ovat Etelä-Savon alueidenkäytön kehittämisen painopisteitä, joiden toiminnot on osoitettu maakuntakaavassa kehittämisperiaatemerkinnöin maakunnan strategian painopisteitä tukien. Taajamamme on jaettu maakuntakaavassa kaupunkikeskuksiin, isoihin paikalliskeskuksiin ja pieniin maaseututaajamiin. Päähuomio kohdistuu erikokoisten ja –tyyppisten taajamien profilointiin niin elinkeinoelämässä, asumisessa kuin vapaa-ajankäytössä. Taajamien kehittämisen periaatteissa otetaan kantaa keskusten rooliin solmupisteinä maakunnan sisäisessä saavutettavuudessa ja sen kehittämisessä. Lisäksi kiinteiden laajakaistayhteyksien kehittäminen on nostettu yhdeksi keskeisistä taajamien elinvoiman ja vetovoiman tavoitteista. Saavutettavuuden osalta pääpaino on alueen ulkoisen saavutettavuuden kehittämisessä. Matkailun osalta painotetaan luonnon- ja kulttuuriympäristön erityispiirteistä ponnistavan kestävän Saimaan matkailun kansainvälistämistä. Maakunnan kaupunkikeskukset Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki muodostavat maakunnan seudulliset palvelujen ja työpaikkojen keskittymät. Vesistöjen rikkoman maakunnan pitkien etäisyyksien vuoksi osassa maaseudun kuntakeskuksia (isot paikalliskeskukset) palvelurakenne on toistaiseksi säilynyt verraten monipuolisena. Pienimmissä maaseututaajamissa on suuria haasteita lähipalveluiden ylläpitämisessä. 

Etelä-Savo on harvaan mutta kauttaaltaan asuttu maakunta, joka rakentuu kolmen kaupunkikeskuksen ja maaseututaajamien varaan. Maakunnan kokonaispinta-alasta neljännes on vettä, joissakin kunnissa lähes 40 %. Rantaviivaa on yli 30 000 km, eli lähes 200 metriä asukasta kohti. Maakunnassa on 76 400 vakinaisesti asuttua asuntoa ja 49 200 vapaa-ajanasuntoa, eli yksi vapaa-ajanasunto kahta vakinaisesti asuttua asuntoa kohden. Vapaa-ajanasunnoista noin puolet on maakunnan ulkopuolella asuvan omistuksessa. Kesäkautena maakunnan ulkopuolelta saapuvat 50 000 vapaa-ajan asukasta lisäävät maakunnan väkilukua ja ostovoimaa merkittävästi. 

Liikkuminen 

Liikenteen osalta valtateiden kuin Saimaan syväväylänkin sujuvuutta on parannettu ja parannetaan edelleen merkittävin satsauksin mm. 127 miljoonan euron investoinnilla VT 5:n Mikkeli-Juva välille. Yhteydet Helsingin ja Pietarin suuntaan ovat nopeutuneet merkittävästi. Sen sijaan alempiasteisen tieverkon kunto ei ole esim. teollisuuden raaka-ainehuollon tai matkailun kehittämisen näkökulmasta riittävällä tasolla.  Etelä-Savo on yhdessä muiden Savonradan maakuntien kanssa edistänyt henkilöliikenteen nopeuttamista. Etelä-Savo ja Pohjois-Savo ovat mm. rahoittaneet edellisillä EAKR-ohjelmakausilla tasoristeyksien poistamista. Vesistöisessä maakunnassa lauttaliikenteellä on merkittävä tehtävä. Harva asutus tuo haasteita toimivan joukkoliikenteen järjestämiselle ja kansallisen ilmastostrategian tavoitteiden saavuttamiselle. Liikkuminen maakunnassa perustuu vahvasti henkilöautoiluun. 

Itä-Suomen maakuntien yhdessä laatimassa liikennestrategiassa tavoitteena on tärkeimpien kuljetusten, kustannustehokkuuden parantaminen sekä arjen liikkumisen ja matkustamisen helpottaminen. Maito-, raakapuu- ja bioenergiakuljetukset ovat Itä-Suomelle tyypillisiä ja lisääntyviä kuljetuksia, jotka käyttävät väyläverkkoa myös pääteiden ulkopuolella. Näiden kuljetusten määrittämä palvelutaso riittää maaseudulla myös muille kuljetuksille sekä vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden henkilöautomatkoille. Monipuoliset liikennepalvelut ja riittävät tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömät elinkeinoelämän ja asukkaiden arjen kannalta. 

Itä-Suomen maakuntien tavoitteena on kolmen tunnin raideyhteys Kuopiosta ja Joensuusta Helsinkiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kokonaan uuden oikoradan rakentamista. Tällä hetkellä on käynnissä ns. Itärata selvitys, jossa selvitetään Porvoo-Kouvola oikoradan vaikutuksia. Toteutuessaan yhteys parantaisi merkittävästi Etelä-Savon kaupunkien saavutettavuutta sekä nopeuttaisi yhteyksiä myös Helsingin ja Pietarin välillä. 

Liikenteen palveluiden suhteen Etelä-Savossa on tehty kokeiluja AIKO-rahoituksella. Näitä ovat mm. Pertunmaan Kotiovelle -hanke ja Mikkelin seudun hanke Saavutettavuutta uusilla liikkumispalveluilla ja liikenteen älyteknologioilla, jossa kokeillaan uudentyyppisiä palveluita työmatkaliikenteeseen. 

Ympäristö

Kasvihuonekaasupäästöt Etelä-Savossa ovat maakunnittaisen vertailun alhaisimmasta päästä. Eniten kasvihuonekaasupäästöjä syntyy energian tuotannosta (rakennusten lämmitys), liikenteestä ja maataloudesta. Päästöjä aiheuttavaa teollisuutta alueella on erittäin vähän. Myös vesistöjen ekologinen tila on suurimmassa osassa vesialueita erinomainen tai hyvä. Etelä-Savon maapinta-alasta 88 % on metsätalousmaata ja alueella syntyy lähes kymmenesosa koko maan vuotuisesta metsien kasvusta. Etelä-Savon metsämaiden puuntuottokyky muuhun Etelä-Suomeen verrattuna on keskimääräistä parempi. Etelä-Savossa on suhteellisen korkea metsien käyttöaste ja puuston poistuma on lähes samansuuruinen vuotuisen kasvun kanssa. Puuta tulisi jalostaa pitemmälle omassa maakunnassa ja käyttää sitä korvaamaan materiaaleja, joiden valmistus tuottaa runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä, esim. betonia. Etelä-Savo on Suomen vähäsoisimpia maakuntia. Turvetuotantopinta-alaa on noin 1800 ha. Turvetuotannon vaikutukset näkyvät vedenjakaja-alueen vesistöissä paikallisesti. Etelä-Savon Energia on tehnyt periaatepäätöksen turpeen käytöstä luopumisesta vuoteen 2035 mennessä. Luonnonsuojeluun varattua maa-alaa on Etelä-Savon maapinta-alasta 4 %. Metso-ohjelman avulla pyritään suojelemaan etenkin vanhoja metsiä. Niiden sekä luonnontilaisten suoalueiden suojelu ja säilyttäminen on edelleen ajankohtaista vastapainona metsien lisääntyvälle talouskäytölle. 

Terveys ja hyvinvointi

Etelä-Savo sijoittuu monella hyvinvoinnin mittarilla koko maan tason alapuolelle. Tätä selittää erityisesti maakunnan korkea ikääntyneiden osuus, joka heijastuu etenkin sairastavuuteen. Maakunnan asukkaat kokevat kuitenkin elämänlaatunsa kohtalaisen hyväksi ja tyytyväisyys asuinalueen olosuhteisiin, erityisesti turvallisuuteen on verrattain korkea. Esimerkiksi hyvinvoinnin laajasti huomioivalla GPI-indeksillä Etelä-Savo sijoittuu Suomen maakunnista toiseksi parhaalle sijalle Pohjois-Karjalan jälkeen. GPI-mittari mittaa ja seuraa asioita, jotka ovat tärkeitä ihmisten hyvinvoinnin kannalta ja siten tärkeitä edellytyksiä yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnille.

Harva asutus ja ikääntyneen väestön suuri osuus luovat erityisiä haasteita ja kustannuspaineita palvelujen järjestämisessä. Teknologian kehitys ja digitaalisuus voivat ratkaista osan haasteista, ja esimerkiksi DigitalMikkeli tarjoaa kehittämiselle hyvän testausalustan. Hyvinvoinnin kohentamisessa kiinnitetään huomiota koko väestön ja erityisesti nuorten ennakoivaan terveyden edistämiseen. Hyvinvointidataa ja terveysteknologisia ratkaisuja hyödynnetään innovatiivisesti esimerkiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Active Life Labin TKI-ympäristössä yhteistyössä yritysten, kolmannen sektorin ja julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Hyvinvointilaboratorion toiminnasta on tullut kansallisesti tunnettua ja se on saanut jalansijaa Etelä-Savossa erilaisten erityisryhmien terveyden edistämisen kannalta merkittävänä toimijana. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on merkittävä läpileikkaava teema maakunnan kehittämisessä. Uuden maakunnan valmistelussa olevan strategian keskiössä on hyvinvoiva ihminen. Ihmisten omaehtoisen toiminnan ja osallisuuden vahvistamiseen sekä yksinäisyyden ja sen aiheuttamien terveysongelmien torjumiseen suunnataan entistä enemmän kehittämistoimenpiteitä mm. hankerahoituksella ja kansalaislähtöisen toiminnan tukemisella. Elintapaohjaus ja kulttuurihyvinvointi nähdään merkittävinä hyvinvoinnin edistäjinä. Kulttuurihyvinvoinnin vahvistamista on valmisteltu yhteisymmärryksessä laajojen sidosryhmien kanssa. Valmistelussa on myös uuden maakunnan osallisuusohjelma. Nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään mm. ylikuntarajaisella Etelä-Savon nuoret vaikuttajat -hankkeella.