Etelä-Savon tilannekuva

Väestö ja muuttoliike

Etelä-Savon väkiluku oli vuoden 2018 lopussa 144 615 henkeä. Väestö on viime vuosina vähentynyt noin tuhannen hengen vuosivauhdilla, ja heikko kokonaiskehitys on valitettavasti kiihtynyt entisestään. 2000-luvun alkuvuosista lähtien väestöä on vähentänyt ns. luonnollinen väestönmuutos eli kuolleiden enemmyys syntyneisiin nähden, mutta nyt muuttotappiokin on kääntynyt epäedulliseksi. Viime aikoina erityisesti Savonlinnan kaupungin muuttotappiot ovat olleet suuria. Yliopistottomassa maakunnassa luonnollisesti 20-24 vuotiaiden ikäryhmässä on paljon poismuuttajia. Kuitenkin muuttoliike on vilkasta myös Etelä-Savoon päin. Muuttovoittoa on viime vuosina saatu heti 35-vuotiaiden ikäluokasta lähtien ja alle 15-vuotiaista. Mikkelin muuttoluvut ovat muuta maakuntaa parempia oppilaitosten vetäessä kaupunkiin peruskoulunsa päättäneitä nuoria myös muualta Suomesta. Maahanmuutto on maakunnan väestönkehityksessä positiivinen indikaattori, mutta ulkomailta tulevien määrä on yhä vähäinen. Maahanmuuttajia ei riittävästi onnistuta kotouttamaan Etelä-Savoon työvoimaksi.

Väestön ikärakenne on vinoutunut vanhempiin ikäluokkiin päin ja ikääntyneen väestön osuus kasvaa muuta maata nopeammin. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on maan korkein. Työikäisten osuuden ollessa keskimääräistä pienempi huoltosuhde maakunnassa on epäedullinen ja heikkenee edelleen. Tämä trendi tarjoaa toisaalta myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi hyvinvointipalvelujen suhteen, mikäli edelläkävijyys ikääntymisessä osataan muuttaa kilpailueduksi. 

Aluetalous ja työllisyys

Alueiden bruttokansantuotteen (BKT) vertailussa Etelä-Savo sijoittuu maakunnista kolmanneksi viimeiselle sijalle. Viime vuosien kehitys on kuitenkin ollut myönteistä ja asukasta kohti laskettu bruttokansantuote on kasvanut maakunnista kolmanneksi nopeimmin 2000-luvun aikana. Tämä kertoo mm. siitä, että maakunnassa on kyetty hyödyntämään vaikuttavasti alueelle suunnattua kehittämisrahoitusta.

Alueellisissa liikevaihdon ja henkilöstömäärän suhdannetiedoissa Etelä-Savo on jäänyt hieman koko maan tasosta. Vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla liikevaihto kehittyi maakunnassa 5 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, kun koko maassa kehitys oli 5,4 prosenttia. Henkilöstömäärä kehittyi Etelä-Savossa samalla ajanjaksolla 1,6 prosenttia, kun koko maassa kasvu oli 3,7 prosenttia.

Merkittävimmät julkiset investoinnit lähivuosien aikana kohdistuvat tieliikenteeseen, energiaan, veden puhdistukseen, kouluihin, hyvinvointipalveluinfrastruktuuriin ja elinkeinoelämän infrastruktuuriedellytysten kehittämiseen. Etelä-Savoon kohdistuu lähivuosina valtion noin 200 miljoonan euron liikenneinvestoinnit. Näistä syväväylän siirto Savonlinnassa sekä VT5:n rakentaminen välille Mikkeli-Juva ovat tekeillä. Sulkavan Vekaransalmen lossin tilalle nousee korkea maantiesilta vuoteen 2020 mennessä. 

Työttömyys alueella on kääntynyt laskuun. Vuoden 2018 lopussa Etelä-Savossa oli 7 090 työtöntä työnhakijaa (10,9 % työvoimasta), mikä on yli tuhat vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samaan aikaan Etelä-Savon TE-toimistossa oli yli tuhat työpaikkaa. Miesten työttömyysaste oli 13% ja naisten 9%. Alle 25 -vuotiaiden työttömyysaste on 15% (miesten 19,5% ja naisten 11%). Naisten työttömyys on viimeksi kuluneen vuoden aikana laskenut enemmän kuin miesten työttömyys. Haasteena on saada Etelä-Savossa avoimiksi tulevat työpaikat täytetyiksi ja huolestuttavasti lisääntyneet rekrytointivaikeudet vähenemään. Pienillä työmarkkina-alueilla kohtaanto-ongelmat korostuvat, kun samaan aikaan muualla Suomessa kasvavat alat vetävät osaajia. Ammattibarometrin mukaan pulaa työntekijöistä on Etelä-Savossa erityisesti sote-alalla.

Yritystoiminta 

Etelä-Savon yritysrakenne on pk-valtainen sekä monipuolinen, ja siksi selvinnyt kohtuullisen hyvin talouden viime vuosien heilahteluista. Palvelualat ovat maakunnan suurin työllistäjä, joissa kaksi kolmesta työllisestä toimii. Jalostuksen toimialoilla työskentelee vajaa neljännes ja alkutuotannossa joka kymmenes työllisistä. Työpaikkoja on vähentynyt vuosina 2007-2016 n. 7 000 kappaletta tasaisesti eri toimialoilta. Taustalla on mm. elinkeinoelämän rakennemuutos ja digitalisoituminen.

Pk-yritysvaltaisessa Etelä-Savossa yrittäjien osuus työllisistä on maan toiseksi korkein. Kasvuyritysten määrä on vähäinen. Yritysten panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan ovat vähäiset, mikä hidastaa uusien innovaatioiden syntymistä ja työllisyyden kasvua. Myös investoijien varovaisuus, supistuvat paikallismarkkinat ja yritystoiminnan jatkajien vähäisyys ovat haasteita. Metsäklusterin isot yritykset ovat kuitenkin jatkuvasti ylläpitäneet uusiutumisen edellyttämää investointitasoa.

Toimialat

Etelä-Savon maakuntastrategian kärjet ovat metsä, ruoka ja vesi. Ne on valittu luontaisiin vahvuuksiin perustuen, ja niiden varaan pyritään myös rakentamaan tulevaisuutta.

Maa- ja metsätalous ovat Etelä-Savolle tärkeitä elinkeinoja. Vuonna 2018 Etelä-Savossa oli n. 2 300 maatilaa. Maatilojen lukumäärä vähenee Etelä-Savossa 2%:n vuosivauhdilla, mikä on hieman koko maan tahtia hitaampaa. Toisaalta tilakoko kasvaa. Kotieläintuotannon lopettaneilla tiloilla on jatkettu yleensä nurmen viljelyä tai muuta kasvituotantoa. Muu kasvinviljely onkin jo alueen yleisin tuotantosuunta, joskin nautakarjatalous tuottaa edelleen 70% alueen maatalouden myyntituloista. Alueella panostetaan vahvasti puutarhatuotantoon: vuonna 2017 koko maan salaateista 35 % ja ruukkuvihanneksista 26 % tuotettiin Etelä-Savossa. Alueen tilat ovat maan pienimpiä, keskimäärin 32 ha peltoa, josta 41% vuokrattua. Metsämaa ja muut maankäyttölajit huomioon ottaen tilat ovat kuitenkin maan keskimäärää suurempia, noin 113 ha/tila. Maidontuotanto putosi vuonna 2017 uudelleen 110 milj. litran tasolle ja sen ennakoidaan alenevan 97 milj. litraan vuoteen 2022 mennessä. Myös naudanlihan tuotannon on ennakoitu alenevan nykyisestä 4,2 milj. kg:sta 3,8 milj. kg:an vuoteen 2022 mennessä. Heikosta kannattavuudesta huolimatta maatalouden investoinnit ovat olleet viime vuosina pitempiaikaista keskimäärää korkeammalla tasolla. Alkutuotannossa luomutilojen osuus kaikista maatiloista on kasvussa Etelä-Savossa ja suurempi kuin koko maassa keskimäärin (10,7 %). Luomutuotannon osuus peltoalasta tulee kasvamaan lähivuosina 17 %:sta 20 %:iin ja kiinnostus luomuun siirtymiseen on alueen tiloilla maan keskimäärää vastaavaa.

Metsät kasvavat parhaiten Suomessa ja puun hintakehitys on ollut maataloutta suotuisampi. Metsien taloudellinen merkitys on Etelä-Savossa suurin, maakunnassa on vuosi toisensa jälkeen ollut maan suurimmat kantorahatulot. Puun käytön lisäämisessä, monipuolistamisessa sekä jalostusasteen nostamisessa Etelä-Savolla on paljon kehityspotentiaalia. Maakunnan keskeisimmät vientiä harjoittavat toimialat ovat puutuoteteollisuus ja teknologiateollisuus, jotka kytkeytyvät vahvasti metsäklusteriin. Näillä toimialoilla liikevaihdon, viennin ja työllisyyden kehitys on vahvaa. Maakunnassa on myös puun hyödyntämiseen liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa. 

Palvelualoista matkailulla ja vapaa-ajan asutuksella on Etelä-Savossa tärkeä merkitys. Matkailu on kasvava vientiala, jolla on kerrannaisvaikutuksia muille toimialoille. Alueellinen matkailutilinpito -selvityksen mukaan matkailun osuus BKT:stä oli maakunnassamme suurempi kuin koko maassa. Kansainvälisten matkailijoiden osuus maakunnassa on kasvussa ja myös venäläiset matkailijat ovat muutaman heikomman vuoden jälkeen palanneet. Uusia työpaikkoja on syntynyt, mutta haasteena on edelleen matkailusesongin lyhyys ja suuret kausivaihtelut. Ruokaan liittyvät vahvuudet perustuvat myös lähtökohtaisesti raaka-aineisiin, lisäksi elintarviketeollisuuden alalla maakunnassa on muutama valtakunnallisestikin merkittävä yritys, etenkin salaattien ja leipien tuotannossa. Maakunnassa on myös tutkimus- ja kehittämistoimintaa ruokasektorilla koskien lähi- ja luomuruoan tuotantoa ja käyttöä, ruokamatkailua sekä uusien menetelmien kehittämistä ruokaketjujen lyhentämiseksi, hävikkien vähentämiseksi ja ruoka-alan toimijoiden verkottumisen lisäämiseksi. 

Saimaa ja sitä ympäröivät runsaat ja puhtaat vesistöt ovat tehneet Etelä-Savosta kesämatkailun ja vapaa-ajanasumisen kärkimaakunnan. Maakunnan alueella sijaitsee Linnansaaren, Koloveden ja Repoveden kansallispuistot, joiden kävijämäärät ovat kasvussa. Yksi merkittävimmistä meneillään olevista matkailuhankkeista on Saimaa Geopark, jolle on haettu Unesco Global Park -statusta. Geopark-hankkeessa ja matkailun markkinoinnissa Etelä-Savo tekee yhteistyötä Etelä-Karjalan kanssa ja Saimaan markkinointi on nyt myös Team Finlandin agendalla. Etelä-Savossa on annettu kestävän matkailun lupaus, tavoitteena on tehdä alueesta vastuullisen matkailun mallialue. Alueelle luodaan yleiset vastuullisen matkailun pelisäännöt matkailun yhteismarkkinointiin. 

Kuntatalous

Etelä-Savon kuntien talous koheni vuodesta 2016. Maakunnan kaikki kunnat tekivät ylijäämäisen tilinpäätöksen vuodelta 2017. Kaikkien kuntien vuosikate oli plussalla v. 2017, keskimäärin 507 euroa asukasta kohden. Lainakanta oli vuoden lopussa 3 253 euroa/ asukas. Etelä-Savon kuntien verotulot kasvoivat hieman edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2018 verotulokertymä jäänee ennakoitua heikommaksi. Vuonna 2017 kuntien menot jäivät edellisvuotta pienemmäksi. 

Osaaminen

Etelä-Savon työikäisen väestön koulutustaso on vain hieman koko maan keskiarvoa alempi. Tilastoissa 15 vuotta täyttäneen väestön alemmat tutkintoluvut selittyvät ikärakenteella. Etelä-Savossa on valmistumassa maakunnan yhteinen koulutusstrategia, jonka tavoitteena on entisestään vahvistaa koulutuskentän yhteistyötä niin opintoasteiden välillä kuin elinkeinoelämänkin kanssa. Yhteistyön merkitys korostuu, kun uusien teknologioiden ja muuttuvien työmarkkinoiden myötä elinkeinoelämän työntekijöilleen asettamat osaamisvaatimukset muuttuvat laaja-alaisemmiksi ja yksilöllisemmiksi. Tämä asettaa myös paineita huolehtia aikuisväestön jatkuvasta oppimisesta eli aikuisväestön täydennyskouluttamisesta maakunnassa, jossa nuorisoikäluokat ovat pienet.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Etelä-Savossa vuonna 2017 olivat yhteensä 39 miljoonaa euroa, kasvua edellisvuoteen nähden oli 2,1 miljoonaa euroa. Etelä-Savoon tuli v. 2017 TEKESin/Business Finlandin tutkimus- kehitys- ja innovaatiorahoitusta 4,7 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2016 3,1 miljoonaa euroa. ELY-keskuksen kehittämisrahoituksen kysyntä lähes kaksinkertaistui alkuvuonna 2018 edelliseen vuoteen verrattuna. Kehittämisavustusta myönnettiin 5,8 milj. euroa, liikkeellä olivat etenkin teknologiateollisuuden ja matkailualan yritykset.

Aluerakenne ja asuminen

Etelä-Savo on harvaan mutta kauttaaltaan asuttu maakunta, joka rakentuu kolmen kaupunkikeskuksen ja maaseututaajamien varaan. Maakunnan kokonaispinta-alasta neljännes on vettä, joissakin kunnissa lähes 40 %. Rantaviivaa on yli 30 000 km, eli lähes 200 metriä asukasta kohti. Vesistöjen rikkoman maakunnan pitkien etäisyyksien vuoksi osassa maaseudun kuntakeskuksia (isot paikalliskeskukset) palvelurakenne on toistaiseksi säilynyt verraten monipuolisena. Pienimmissä maaseututaajamissa on suuria haasteita lähipalveluiden ylläpitämisessä. Maakunnassa on 76 400 vakinaisesti asuttua asuntoa ja 49 200 vapaa-ajanasuntoa, eli yksi vapaa-ajanasunto kahta vakinaisesti asuttua asuntoa kohden. Vapaa-ajanasunnoista noin puolet on maakunnan ulkopuolella asuvan omistuksessa. Kesäkautena maakunnan ulkopuolelta saapuvat 50 000 vapaa-ajan asukasta lisäävät maakunnan väkilukua ja ostovoimaa merkittävästi. 

Rakennuslupien määrä jatkoi vuonna 2017 laskua. Uusiin asuinrakennuksiin myönnettiin Etelä-Savossa yhteensä 86 rakennuslupaa, kun edellisvuonna lupia myönnettiin 127 kappaletta.  Uusiin vapaa-ajanrakennuksiin myönnettiin 153 rakennuslupaa (v. 2016 vastaava luku oli 185).

Liikkuminen 

Liikenteen osalta valtateiden kuin Saimaan syväväylänkin sujuvuutta on parannettu ja parannetaan edelleen merkittävin satsauksin mm. 127 miljoonan euron investoinnilla VT 5:n Mikkeli-Juva välille. Yhteydet Helsingin ja Pietarin suuntaan ovat nopeutuneet merkittävästi. Sen sijaan alempiasteisen tieverkon kunto ei ole esim. teollisuuden raaka-ainehuollon tai matkailun kehittämisen näkökulmasta riittävällä tasolla.  Etelä-Savo on yhdessä muiden Savonradan maakuntien kanssa edistänyt henkilöliikenteen nopeuttamista. Etelä-Savo ja Pohjois-Savo ovat mm. rahoittaneet edellisillä EAKR-ohjelmakausilla tasoristeyksien poistamista. Vesistöisessä maakunnassa lauttaliikenteellä on merkittävä tehtävä. Harva asutus tuo haasteita toimivan joukkoliikenteen järjestämiselle ja kansallisen ilmastostrategian tavoitteiden saavuttamiselle. Liikkuminen maakunnassa perustuu vahvasti henkilöautoiluun. 

Itä-Suomen maakuntien yhdessä laatimassa liikennestrategiassa tavoitteena on tärkeimpien kuljetusten, kustannustehokkuuden parantaminen sekä arjen liikkumisen ja matkustamisen helpottaminen. Maito-, raakapuu- ja bioenergiakuljetukset ovat Itä-Suomelle tyypillisiä ja lisääntyviä kuljetuksia, jotka käyttävät väyläverkkoa myös pääteiden ulkopuolella. Näiden kuljetusten määrittämä palvelutaso riittää maaseudulla myös muille kuljetuksille sekä vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden henkilöautomatkoille. Monipuoliset liikennepalvelut ja riittävät tietoliikenneyhteydet ovat välttämättömät elinkeinoelämän ja asukkaiden arjen kannalta. 

Itä-Suomen maakuntien tavoitteena on kolmen tunnin raideyhteys Kuopiosta ja Joensuusta Helsinkiin. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kokonaan uuden oikoradan rakentamista. Tällä hetkellä on käynnissä ns. Itärata selvitys, jossa selvitetään Porvoo-Kouvola oikoradan vaikutuksia. Toteutuessaan yhteys parantaisi merkittävästi Etelä-Savon kaupunkien saavutettavuutta sekä nopeuttaisi yhteyksiä myös Helsingin ja Pietarin välillä. 

Liikenteen palveluiden suhteen Etelä-Savossa on tehty kokeiluja AIKO-rahoituksella. Näitä ovat mm. Pertunmaan Kotiovelle -hanke ja Mikkelin seudun hanke Saavutettavuutta uusilla liikkumispalveluilla ja liikenteen älyteknologioilla, jossa kokeillaan uudentyyppisiä palveluita työmatkaliikenteeseen. 

Ympäristö

Kasvihuonekaasupäästöt Etelä-Savossa ovat maakunnittaisen vertailun alhaisimmasta päästä. Eniten kasvihuonekaasupäästöjä syntyy energian tuotannosta (rakennusten lämmitys), liikenteestä ja maataloudesta. Päästöjä aiheuttavaa teollisuutta alueella on erittäin vähän. Myös vesistöjen ekologinen tila on suurimmassa osassa vesialueita erinomainen tai hyvä. Etelä-Savon maapinta-alasta 88 % on metsätalousmaata ja alueella syntyy lähes kymmenesosa koko maan vuotuisesta metsien kasvusta. Etelä-Savon metsämaiden puuntuottokyky muuhun Etelä-Suomeen verrattuna on keskimääräistä parempi. Etelä-Savossa on suhteellisen korkea metsien käyttöaste ja puuston poistuma on lähes samansuuruinen vuotuisen kasvun kanssa. Puuta tulisi jalostaa pitemmälle omassa maakunnassa ja käyttää sitä korvaamaan materiaaleja, joiden valmistus tuottaa runsaasti kasvihuonekaasupäästöjä, esim. betonia. Etelä-Savo on Suomen vähäsoisimpia maakuntia. Turvetuotantopinta-alaa on noin 1800 ha. Turvetuotannon vaikutukset näkyvät vedenjakaja-alueen vesistöissä paikallisesti. Etelä-Savon Energia on tehnyt periaatepäätöksen turpeen käytöstä luopumisesta vuoteen 2035 mennessä. Luonnonsuojeluun varattua maa-alaa on Etelä-Savon maapinta-alasta 4 %. Metso-ohjelman avulla pyritään suojelemaan etenkin vanhoja metsiä. Niiden sekä luonnontilaisten suoalueiden suojelu ja säilyttäminen on edelleen ajankohtaista vastapainona metsien lisääntyvälle talouskäytölle. 

Hyvinvointi

Etelä-Savo sijoittuu monella hyvinvoinnin mittarilla koko maan tason alapuolelle. Tätä selittää erityisesti maakunnan korkea ikääntyneiden osuus, joka heijastuu etenkin sairastavuuteen. Maakunnan asukkaat kokevat kuitenkin elämänlaatunsa kohtalaisen hyväksi ja tyytyväisyys asuinalueen olosuhteisiin, erityisesti turvallisuuteen on verrattain korkea. Esimerkiksi hyvinvoinnin laajasti huomioivalla GPI-indeksillä Etelä-Savo sijoittuu Suomen maakunnista kolmanneksi parhaalle sijalle Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen jälkeen. GPI-mittari mittaa ja seuraa asioita, jotka ovat tärkeitä ihmisten hyvinvoinnin kannalta ja siten tärkeitä edellytyksiä yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnille. Harva asutus ja ikääntyneen väestön suuri osuus luovat erityisiä haasteita ja kustannuspaineita palvelujen järjestämisessä. Hyvinvoinnin kohentamisessa kiinnitetään huomiota koko väestön ja erityisesti nuorten ennakoivaan terveyden edistämiseen.