Julkaistu 31.12.2024
Etelä-Savon aluekehityksen tilannekuva julkaistu
Etelä-Savon väestönkehitys on ollut vuosina 2023 ja 2024 parasta koko 2000-luvulla, positiivisin indikaattori oli maahanmuutto. 97 prosenttia järvistä on erinomaisessa tai hyvässä kunnossa. Saimaannorpan suojelussa on onnistuttu, ja norppakanta on noussut viime laskennassa jo 480 yksilöön. Alkutuotannon ja erityisesti metsien osuus elinkeinorakenteesta on Etelä-Savossa korkea, esimerkiksi metsäsektori tuottaa jopa 15 prosenttia maakunnan vuotuisesta arvonlisäyksestä. Osaajille on kysyntää erityisesti sote-alalla ja teknologiateollisuuden yrityksissä. Korkeahko sairastavuus ja harva asutus luovat erityisiä haasteita ja kustannuspaineita sote-palvelujen järjestämisessä, mutta palvelujen saatavuutta koskevat kokemusindikaattorit ovat jopa paremmat kuin Suomessa keskimäärin. Muun muassa edellä mainitun kaltaisia asioita on koostettu Etelä-Savon aluekehityksen laadulliseen tilanne- ja kehityskuvaan.
Aluekehittämisen keskustelut maakuntien ja valtioneuvoston välillä käydään vuosittain. Osana keskusteluprosessia valmisteltu aluekehityksen tilanne- ja kehityskuva toimii pohjustuksena ALKE-keskusteluille. Laadullinen analyysi käy kattavasti läpi seuraavia Etelä-Savon aluekehittämisen teemoja: väestönkehitys ja muuttoliike, yritystoiminta, aluetalous ja TKI, työpaikat ja työllisyys, ympäristö sekä aluerakenne, liikenne ja yhteydet. Teemat on esitelty omilla alasivuillaan. Vuosittainen tilannekuvatyö toimii aluekehityksen tiedolla johtamisen tukena. Se on tarkoitettu jatkuvasti päivittyväksi, yhteiseksi kehittämisen tietopohjaksi, ja on myös kaikkien maakunnan toimijoiden hyödynnettävissä.
Aluekehittämisen keskustelut käydään useamman maakunnan yhteisinä keskusteluina, joissa pyritään löytämään maakuntia yhdistäviä teemoja ja yhteistyön paikkoja. Yhtenä tällaisista voidaan nostaa esiin esimerkiksi itäisen Suomen merkityksen kasvu geopoliittisesti tarkasteltuna sekä kehittämis- ja turvallisuuskysymyksenä.