Työllisyys ja osaaminen

Työpaikat ja työllisyys 

Maakunnassa oli 48 350 työpaikkaa vuonna 2023. Jalostuksen (teollisuus ja rakentaminen) aloilla oli noin 10 000 työpaikkaa, kaupan alalla noin 5 000 työpaikkaa, sekä alkutuotannossa noin 3 000 työpaikkaa. Lukuisilla yksityisillä ja julkisilla palvelualoilla työpaikkoja on yli 30 000, joista yli kolmannes sote-alalla. Työpaikat ovat määrällisesti vähentyneet kymmenen vuoden tarkasteluajanjaksolla tasaisesti eri toimialoilla. Yksi Etelä-Savon ominaispiirre on kesäisin huomattava kausityövoiman tarve niin alkutuotannossa kuin matkailualalla. 

Työllisyyskatsauksen 6/2025 mukaan Etelä-Savossa oli 6 252 työtöntä, vajaat 400 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Lomautettuja heistä oli 356 (10 % vähemmän kuin vuotta aiemmin). Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,3 % (koko maassa 12,2 %). Työssäkäyntitilaston mukainen 18–64-vuotiaiden työllisyysaste oli vuonna 2023 Etelä-Savossa 71 %, naisilla 74 % ja miehillä 68 %. Työikäisen väestön määrän ennuste haastaa ponnistelemaan myös työperusteisen maahanmuuton lisäämiseksi.   

Osaaminen

Etelä-Savon väestön koulutustaso on matalampi kuin koko maassa keskimäärin ja mm. korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on yksi pienimmistä kaikkien maakuntien joukossa. Aikuisopiskelijoiden osuus koulutuksessa korostuu, sillä maakunnan ammatillisissa oppilaitoksissa aikuisten osuus opiskelijoista on jopa kolme neljännestä. Nuorten, peruskoulun päättäneiden ja oppivelvollisten opiskelijoiden osuus taas on huomattavasti pienempi.  

Työelämän ja työtehtävien muuttuessa laaja-alaisemmiksi myös aikuisten, jo työssä olevien, osaamisen päivittäminen ja osaamistason nosto korostuu ja lisää tarvetta kehittää monipuolisesti jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia. Myönteisenä muutoksena voi pitää maakunnassa toimiville ammatilliselle oppilaitoksille myönnettyjä englanninkielisten koulutusten järjestämislupia, mikä osaltaan edistää ulkomaalaistaustaisten työllistymistä maakunnassa.  

Maakuntaan on kehittynyt useita strategisiin kärkiin liittyviä kehittämis- ja innovaatioalustoja, joissa korkeakoulut ovat merkittävässä roolissa. Kehittämisalustat edistävät merkittävästi koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä ja luovat fyysisen infran kautta ekosysteemejä ja uusia edellytyksiä alueen kehittymiselle strategisilla vahvuusaloilla.