Työllisyys ja osaaminen

Etelä-Savossa oli vuoden 2022 lopussa noin 49 500 työpaikkaa. Työllistävin päätoimiala on palveluala, erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut (jopa 25% työpaikoista, koko maassa 18%). Teollisuuden työpaikkoja on erityisesti puunjalostus-, metalli- ja elintarviketeollisuudessa. Alueen elinkeinorakenteessa painottuu alkutuotantovaltaisuus muuta maata enemmän, mikä on huoltovarmuuden näkökulmasta positiivinen asia. 

Työllisyysaste on Etelä-Savossa parantunut työikäisen väestön vähenemisen, ei työllisten määrän nousun takia. Miesten työllisyysaste oli Etelä-Savossa 64 % ja naisten 69 % vuonna 2022. Miesten korkeamman työttömyysasteen alentamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi, sekä myös ammattien sukupuolisegregaation lieventämiseksi on tarpeen kannustaa suhdanneherkiltä aloilta työttömäksi jääneitä miehiä naisvaltaisille aloille, mm. sote-alan ammatteihin. Miesten työllisyysaste yltää lähes naisten tasolle 30–45-vuotiailla, mutta tätä nuoremmilla ja erityisesti vanhimmilla työikäisillä erot ovat isoja.

Etelä-Savon työttömyysaste oli vuonna 2023 keskimäärin vähän koko maan keskiarvoa korkeampi. Touko-elokuussa Etelä-Savon työttömyysaste oli kuitenkin hieman koko maan keskiarvoa alempi. Etelä-Savossa oli joulukuun 2023 lopussa työttömiä lähes 900 enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettujen määrän kasvu selittää noin puolet kasvusta. Naisten osuus lomautetuista oli vuonna 2023 keskimäärin 17 %. Pahimmillaan vuoden 2020 toisella neljänneksellä puolet lomautetuista oli naisia. Alle 30-vuotiaita työttömien määrä oli joulukuussa 2023 lähes 1 400 eli yli 200 enemmän kuin vuotta aiemmin, kasvusta kolmasosa selittyy lomautuksilla. Yhdenjaksoisesti yli vuoden työttömänä olleiden osuus kaikista työttömistä oli vuonna 2023 keskimäärin 30 %. Ulkomaalaistaustaisia työnhakijoita oli Etelä-Savossa marraskuun 2023 lopussa vajaa 1 300. Määrä on kasvanut kolmessa vuodessa 25 %. EU-kansalaisten määrä on hieman laskenut ja muiden osuus kasvanut. Ukrainalaisia työnhakijoita on noin 500 eli 36 % kaikista ulkomaalaisista työnhakijoista.

Metalliteollisuudessa hitsaajista ja koneistajista on ollut vuosikausia rekrytointivaikeuksia. Metallialan koulutukseen on kuitenkin viime aikoina hakeuduttu aiempaa paremmin. Rakennusalaa vaivaa koko maakunnassa osaavien toimihenkilöiden pula, mikä realisoituu uudelleen taantuman hellittäessä. Betonituoteteollisuus on noussut uudeksi rekrytointivaikeusalaksi, jossa rekrykoulutusta on käytetty ratkaisuna. Sosiaali- ja terveyspalveluissa määrällinen pula on suurta lähihoitajista ja sairaanhoitajista. Tilanne on vaikein Pieksämäellä. Majoitus- ja ravitsemisalalta poistui koronapandemian aikana paljon työntekijöitä kouluttautumaan ja työhön muille aloille. Matkailualan kausityövoiman saanti kesäkausina on ollut erittäin hankalaa. Mm. ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintalinjauksella on majoitus- ja ravitsemisalan tilannetta pyritty helpottamaan. Maa- ja puutarhatalouden sekä metsänhoitotöiden kausityövoiman saantiin on alan toimijoiden kesken haettu ja löydettykin ratkaisuja. 

Etelä-Savon väestön koulutustaso on matalampi kuin koko maassa keskimäärin. Koulutustasoindeksi on kaikkiin maakuntiin verrattuna Satakunnan ja Kymenlaakson jälkeen kolmanneksi alhaisin. Maakunnan 15 vuotta täyttäneistä 26,7 % (koko maa 25,3 %) prosenttia oli vuoden 2022 lopussa ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista yli 15-vuotiaista (44,8 %) ylittää koko maan keskiarvon (40,3 %). Maakunnan koulutustasoon liittyvänä haasteena on erityisesti korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden alhainen osuus: korkea-asteen tutkinnon on suorittanut 27,2 % väestöstä, joka on selvästi koko maan keskiarvoa alhaisempi (33,3 %). Etelä-Savon korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on neljänneksi pienin kaikkien maakuntien joukossa.

Aikuisopiskelijoiden osuus koulutuksessa korostuu. Maakunnan ammatillisissa oppilaitoksissa aikuisten osuus opiskelijoista on jopa yli 70 %. Nuorten, peruskoulun päättäneiden ja oppivelvollisten opiskelijoiden osuus on taas huomattavasti pienempi kuin suurissa kaupungeissa, missä jopa 70 % opiskelijoista on nuoria. Työelämän ja työtehtävien muuttuessa laaja-alaisemmiksi myös aikuisten, jo työssä olevien osaamisen päivittäminen ja osaamistason nosto korostuu ja lisää tarvetta kehittää monipuolisesti jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia.  

Uudessa hallitusohjelmassa mukana olevat linjaukset koulutuksen rahoitusmallien uudistuksista eivät ole maakunnassa toimivien oppilaitosten kannalta myönteisiä.  Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin osalta suunnitellut muutokset vaikuttaisivat kielteisesti erityisesti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkiin. Koulutuksen osalta merkittävin suunniteltu muutos on 3 % osuuden antaminen uudelle, ensimmäistä tutkintoa suorittavien opiskelijoiden osuutta mittaavalle kriteerille. Tämä 3 % osuus on tarkoitus ottaa jatkuvasta oppimisesta ja yhteisistä opinnoista, joilla on nyt ollut mallissa 9 % osuus. Samalla on tarkoitus jättää jatkuvan oppimisen tuloksista pois ulkomaalaisten suorittamat opintopisteet. Tämän lisäksi ollaan oleellisesti pienentämässä sitä kerrointa, jolla toista samantasoista tutkintoa suorittaneiden tutkinnot huomioidaan. Hallitusohjelman linjauksia ensimmäisen tutkinnon priorisoinnoista ja ensikertaisten hakijoiden aseman vahvistamisesta opiskelijavalinnassa sekä toisaalta aikuiskoulutustuen lakkauttamista voi pitää erityisen kielteisinä muutoksina Etelä-Savon kaltaisessa maakunnassa, jossa on paljon aikuisopiskelijoita ja nuorten ikäluokat pieniä. Uhkakuvana on, että muutokset vaikeuttavat merkittävästi erityisesti aikuisten opiskelijoiden osaamistason nostoa ja uusille aloille opiskelua ja johtavat osaajapulan syvenemiseen yhä useammalla alalla.

Ikäluokkien pienentyessä ja väestön vähetessä ja vanhentuessa ulkomaisten osaajien ja opiskelijoiden merkitys osaajapulaan vastaamisessa tulee maakunnassa vääjäämättä kasvamaan.  Tämän vuoksi Etelä-Savossa tarvitaan konkreettisia keinoja helpottaa ja edistää alueelle suuntautuvaa työ- ja opiskeluperäistä muuttoa. Myönteisenä muutoksena voi pitää maakunnan ammatillisten oppilaitoksille myönnettyjä lupia myöntää englanninkielisten koulutusten järjestämislupia, mikä osaltaan edistää ulkomaalaistaustaisten työllistymistä maakunnassa. Maakunnan TKI-tiekartta pureutuu osaltaan osaavan työvoiman saatavuuden ja mm. kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelun ja alueeseen sitoutumisen teemoihin.