Väestönkehitys ja muuttoliike

Etelä-Savon tilastoitu väkiluku 1.12.2024 oli 129 563 henkeä. Ilahduttavaa on se, että koko 2000-luvun negatiiviseksi jäänyt kokonaisnettomuutto kääntyi plussan puolelle jo vuonna 2021 ja positiivinen kehitys on jatkunut tähän saakka. Vuonna 2023 maakunnan väestökehitys oli muuttoliikkeen ansiosta koko 2000-luvun parasta ja vuoden 2024 alkupuoliskolla maakunnassa koettiin jopa väestön kasvua. Muuttovoittoa on saatu maahanmuuttajista. Työikäisten maahanmuuttajien kiinnittyminen Etelä-Savon työmarkkinoille on tosin yhä haaste. 

Muuttoliikkeen piristyminen ei poista sitä tosiasiaa, että Etelä-Savo on Suomen ikääntynein maakunta, jossa nuorten ikäluokat ovat pienet. Tilastokeskuksen lokakuussa julkistaman väestöennusteen mukaan myös maakunnan väkiluku jatkaa laskuaan aina vuoteen 2045 saakka. Ennuste osoittaa, että tuolloin Etelä-Savossa olisi 112 880 asukasta ja väestöllinen huoltosuhde erityisen korkea. ⁠Maakunnan huoltosuhde kasvaisi noin kymmenessä vuodessa jopa 88,8:aan ja lähtisi siitä laskuun vuoden 2035 jälkeen. Toki huomattava on, että ennusteen mukaan myös muu Suomi seuraisi ikääntymistrendissä perässä siten, että vuonna 2070 yli 65-vuotiaiden osuus koko maan väestöstä hipoisi liki kolmannesta. Nykyisen tasoisen nettomaahanmuuton ansiosta koko maan väestötrendi olisi kuitenkin kasvava painottuen nykyisiin kasvukeskuksiin. Konsultointiyritys MDI/FCG:n syyskuussa julkaisemien vaihtoehtoisten skenaarioiden mukaan voimakaskaan maahanmuutto ei pelastaisi Etelä-Savoa laskevalta väestökehitykseltä tulevaisuudessa. Erityisesti väestökehityksellä on vaikutusta siihen, miten julkiset ja yksityiset palvelut maakunnassa toimivat.

Ennuste laittaa tarkastelemaan maakunnan ja kuntien strategiatyötä realistisen rakentavasti. On selvää, että Etelä-Savo tarvitsee jatkossa uusia ihmisiä, yrityksiä, osaamista ja investointeja. Kuitenkin hyvä elämä (elämänlaatu, osallisuus, turvallisuus, toimeliaisuus, verkostot) myös väestöltään supistuvalla alueella on täysin mahdollinen tavoite, mikäli muutosta yhtäältä hallitaan ja toisaalta etsitään uutta kasvua. Älykkäässä sopeutumisessa kyse on muutoksen hallitsemisesta, resurssien järkevästä kohdentamisesta sekä uusien mahdollisuuksien etsimisestä esimerkiksi digitalisaatiota ja palvelutuotantoa kehittämällä sekä yhteistyötä vahvistamalla. Perinteisten demografista ja talouskasvua mittaavien mittareiden ohella kehitystä tarkastellaan koetun hyvinvoinnin ja elämänlaadun näkökulmasta. Maailmalta on löydettävissä esimerkkejä siitä, kuinka eräillä väestöään menettävillä alueilla asukkaiden hyvinvointi ja vauraus on lisääntynyt. Kehitys ei ole synonyymi kasvulle eikä alueen kehittyminen edellytä pelkästään väestönkasvua, vaan kykyä uudistua. 

Kokonaiskuvaa tarkastellessa on otettava huomioon, että Etelä-Savo on kausittain hyvin voimakkaasti kasvava maakunta: monipaikkaisesti asuvat ja esimerkiksi vapaa-ajanasunnoillaan aikaa viettävät ja työskentelevät ihmiset eivät näy väestötilastoissa (eivätkä sote-palveluiden mitoituksessa). Vuoden aikana alueen näkyvän elinvoiman ja väkimäärän vaihtelu on suurta, sillä esimerkiksi Nordregion arvion mukaan Etelä-Savossa sijaitsee kaikkien vapaa-ajanasuntojen ollessa täydessä käytössä jopa yli 100 000 henkilöä vakituisen asutuksen lisäksi. Etätyön yleistyminen on pidentänyt vapaa-ajanasumisen kautta sekä lisännyt monipaikkaista asumista. Monipaikkainen työnteko ja kausiväestö tuovat alueelle elinvoimaa, mutta ne edellyttävät myös toimivaa palvelurakennetta.