Yritystoiminta, aluetalous ja TKI

Syksyllä 2024 Etelä-Savossa allekirjoitettiin maakunnallinen elinvoimalupaus, joka kuvastaa alueen toimijoiden laajaa sitoutumista alueen kehittämiseen. Savonlinnan oopperajuhlat valittiin International Opera Awards -gaalassa parhaaksi oopperafestivaaliksi vuonna 2024. Maakunnan luomualan osaamista, tutkimusta, kehittämistä ja neuvontaa ja yrittäjiä tuotiin esille EU Organic Awards -kilpailussa, jossa Etelä-Savo valittiin Euroopan parhaaksi luomualueeksi. Etelä-Savon ruoka-alaa on myös markkinoitu lehdistövierailujen kautta tiiviisti osana Saimaan seudun European Region of Gastronomy juhlavuotta 2024. Syksyllä 2024 saatiin myös päätös NATOn maavoimien alaesikunnan sijoittumisesta Mikkeliin.

Alueen elinkeinorakenteessa painottuu alkutuotantovaltaisuus. Etelä -Savon maataloustuotanto on monipuolista ja toisaalta erikoistunutta. Taloudellisesti merkittävintä on maidontuotanto, josta saadaan noin 52 % maatalouden bruttomyyntituloista. Maidon- ja lihantuotannon vuoksi noin puolet peltopinta-alasta kasvaa nurmea. Lisäksi yhtenä Etelä-Savon maatalouden erityispiirteenä on luomutilojen määrän ja luomuviljellyn peltoalan kasvu viime vuosina. Kuten muuallakin Suomessa, myös Etelä-Savossa maatilojen lukumäärä on vähentynyt voimakkaasti ja samalla tilakoko on kasvanut.

Etelä-Savon maa-alasta 86 % on metsätalousmaata ja alueella syntyy 7,2 % koko maan vuotuisesta metsien kasvusta. Lähes puolet Etelä-Savon metsistä on nuoria, alle 40-vuotiaita, yli 100 vuoden ikäisiä metsiä on 8 %. Maakunnassa on suhteellisen korkea metsien käyttöaste ja vuosina 2018–2022 toteutunut hakkuukertymä Etelä-Savossa ylitti niukasti suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän, vuonna 2023 se kuitenkin alittui. Puuta jalostetaan maakunnassa erityisesti mekaanisesti, päätuotteina vaneri ja muut kerrostetut tuotteet. Puunjalostuksen prosesseihin liittyvää, kansainvälisesti kilpailukykyistä laitevalmistusta on sekä kemiallisen että mekaanisen jalostuksen tarpeisiin. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kuitulaboratorio Savonlinnassa edistää metsä- ja teknologiateollisuuden kestävää kehitystä ja resurssien järkevää käyttöä. Tammikuussa 2024 avattiin teollisen puurakentamisen ja teknisen testauksen laboratorio, joka mahdollistaa suurtenkin rakenteiden kehittämisen ja testaamisen todellisessa mittakaavassa. Teknologiateollisuus on mekaanisen puunjalostuksen ohella merkittävä työllistäjä Etelä-Savossa, maakunnassa on useita vahvoja yritysryppäitä, esim. konepajoja ja muovituotteiden valmistajia.

Matkailuelinkeinon osuus Etelä-Savon alueellisesta BKT:sta on suhteessa suuri verrattuna valtakunnalliseen tasoon. Matkailuala linkittyy vahvasti muihin palvelualoihin ja kaupan toimialaan. Venäläismatkailijoiden kaikkoamisella on ollut vaikutusta matkailuyritysten investointeihin ja se on pakottanut yrityksiä myös etsimään uusia markkina-alueita. Perinteisesti Saksa on ollut vahva kohdemarkkina, sen ohelle on noussut Viro, Benelux-maat, Sveitsi, Ranska, Italia, Espanja, Iso-Britannia sekä USA. Potentiaalinen, nousussa oleva uusi segmentti ovat ruokamatkailijat sekä coolcation on myös uusi avaus. Luontomatkailuun liittyviä reitistöjä on valmistelussa ja jo valmistunut, ja näihin liittyvää tuotteistusta tehdään laajasti. Saavutettavuuskysymykset luovat haastetta kestävää matkailua kehitettäessä.

Maakuntaan on kehittynyt useita strategisiin kärkiin (metsä, vesi, ruoka, hyvinvointi, matkailu) liittyviä kehittämis- ja innovaatioalustoja, joissa korkeakoulut ovat merkittävässä roolissa. Kehittämisalustat edistävät merkittävästi koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyötä ja luovat fyysisen infran kautta ekosysteemejä ja uusia edellytyksiä alueen kehittymiselle strategisilla vahvuusaloilla. Vuoden 2024 alussa aloitettiin maakunnassa myös puolustustarvikealan yritysten verkoston rakentaminen.

Alueelliset liikevaihtoa kuvaavat talouden suhdannekuvaajat (q3/2024) osoittavat, että Etelä-Savon yritysten liikevaihto on viime ajat kehittynyt hieman koko maan tasoa hitaammin, joskin Savonlinnan seutukunnassa kehitys on ollut koko maata parempaa. Toimialoittaisessa tarkastelussa jalostuksen (teollisuus ja rakentaminen) kehitys on Etelä-Savossa ollut muuta maata parempaa kun taas kaupan ja palvelujen aloilla heikompaa.

Etelä-Savon elinkeinorakenne on monipuolinen ja siten luontaisen resilientti. Yritykset ovat pääasiassa mikro- ja pienyrityksiä. Suurten veturiyritysten vähäinen määrä aiheuttaa osaltaan sen, että TKI-toiminta on keskimääräistä vähäisempää. Haasteeseen on tartuttu ja Etelä-Savossa laadittiinkin ensimmäisenä maakuntana Suomessa TKI-tiekartta, jossa yritysten kehittämistoimet on nostettu keskiöön. Lisäksi maakunnassa on pitkäjänteisesti rahoitettu TKI-kehittämisalustoja ja klusterityötä, jotka tarjoavat myös pk-yrityksille mahdollisuuksia osallistua laajoihin, kansainvälisiin kehittämiskokonaisuuksiin. Pienyritysvaltaisissa maakunnissa yritysten haasteena on Business Finlandin instrumenttien käytettävyys. Vihreä siirtymä, satsaukset uusiutuvaan energiaan ja resurssitehokkuuteen mm. digiosaamiseen näkyvät Etelä-Savossa käynnistyneissä tai valmistelussa olevissa yrityshankkeissa laajasti. Suunniteltuja investointeja olisi enemmän kuin on myönnettävissä olevaa tukea. Energiatehokkuus ja varsinkin aurinkoenergia kiinnostavat yrityksiä Etelä-Savon tärkeillä toimialoilla, erityisesti matkailuyrityksissä.

Syksyn 2024 Pk-yritysbarometri nosti esiin alueen yritysten keskeiset haasteet ja tulevaisuuden näkymät. Työvoiman saatavuus mainitaan Etelä-Savossa edelleen merkittäväksi kasvua, kehitystä ja investointeja hidastuttavaksi asiaksi useille yrityksille. Samalla liikevaihdon kasvunäkymät ovat alueella kuitenkin keskimäärin hieman paremmat kuin muualla Suomessa, mikä kertoo yritysten sopeutumiskyvystä ja vahvasta halusta säilyttää toimintansa vakaana.

Syksyllä 2024 julkaistun vientikyselyn (ELY-keskus) mukaan tärkeimmät vientimaat eteläsavolaisille yrityksille ovat Ruotsi, Saksa ja USA (aiemmassa kyselyssä Venäjä). Kiinnostavimmiksi uusiksi markkina-alueiksi vastaajat nimesivät Saksan, Tanskan ja Ranskan. Venäjän viennin päättymisestä on toivuttu Etelä-Savossa kohtuullisesti. Useat yritykset ovat löytäneet korvaavat markkinat olemassa olevista asiakkuuksista kansallisesti ja kansainvälisesti. Vastanneissa on yrityksiä, joilla vienti päättyi Venäjän viennin myötä kokonaan ja korvaavia markkinoita ei ole löytynyt tai viennin osuus on pienentynyt aiempaan tasoon verrattuna (ennen vuotta 2022).