Suoraan sisältöön

Päivitetty Digiheimojen maailma - skenaario

Keväällä 2021 on käynnistetty  Digiheimojen maailma -skenaarion kevyt päivittämisprosessi, jossa vuonna 2015 luotua skenaariota on tarkasteltu jännitetarkastelun ja tulevaisuuskyselyn avulla.

Päivitetty Digiheimojen maailma -skenaario kuvaa yhtä mahdollista Etelä-Savon tulevaisuuden tilaa vuonna 2030. Päivitetty skenaario käyttää pohjana vuonna 2015 luotua Digiheimojen maailma -skenaariota, jota kohti olemme vuosittaisen skenaarioseurannan mukaan olleet menossa.

Päivitetty Digiheimojen maailma -skenaario koostuu kahdeksasta muuttujasta:

Skenaarion muuttujat

Työelämän murros ja jatkuva oppiminen:

Ihmiset tekevät työtä ja kouluttautuvat ajasta ja paikasta riippumatta. Työ on entistä globaalimpaa ja verkottuneempaa. Työn ja vapaa-ajan rajat häilyvät ihmisten ollessa jatkuvasti kytköksissä kumpaankin. Lisäksi palkansaajan ja yrittäjän rajat häilyvät.

Monipaikkaisuus:

Työtä voidaan tehdä täyspainotteisesti myös kaupunkikeskittymien ulkopuolella, mikä on muodostanut vastavoiman keskittymiskehitykselle. Ihmisten aika jakautuu useille paikkakunnille. Paikkariippumattomuus näkyy myös palveluiden järjestämisessä.

Hyvinvointi:

Ihmiset arvostavat hyvinvointiaan ja terveyttään entistä enemmän.  Teknologiaa hyödynnetään mm. oman terveystiedon keruussa ja omatoimisessa seurannassa. Alue on edelläkävijä hyvinvointipalveluissa.ØHyvinvointi: Ihmiset arvostavat hyvinvointiaan ja terveyttään entistä enemmän.  Teknologiaa hyödynnetään mm. oman terveystiedon keruussa ja omatoimisessa seurannassa. Alue on edelläkävijä hyvinvointipalveluissa.

Teknologian kehitys ja digitalisaation vallankumous:

Teknologian kehitys ja digitalisaation vallankumous on ollut nopeaa. Liiketoiminnan tuottavuus on parantunut, mutta kehitys on muuttanut työtehtäviä ja työn sisältöjä. Koronakriisi on vauhdittanut kehitystä entisestään.

Luonnonvarat ja vähäpäästöisyys:

Teknologiakehitys on mahdollistanut luonnonresurssien kestävämpää käyttöä. Paikalliset piirteet osittain rajaavat uuden teknologian käyttöönottoa mm. suuri riippuvuus yksityisautoilusta.

Matkailu:

Ulkomaan matkailua on rajoittanut pitkään kestänyt koronakriisi sekä ekologisen ajattelumaailman korostuminen. Tämä kehitys suosii lähimatkailua ja kestäviä vaihtoehtoja. Digitaalisuus näkyy yhä enemmän matkailussa, jossa erilaiset sovellukset avustavat matkailijaa koko matkailuprosessin ajan.

Kansainvälisyys ja politiikka:

Kansainvälisyys näkyy digitaalisuudessa, jonka kautta erilaiset digiheimot kokoontuvat omien aatteidensa ympärille. Myös pienet toimijat ovat osa maailmantaloutta. Suomessa hyvinvointivaltion rooli on koronapandemian jälkeen korostunut. EU on yhteistyön areena, jossa kuitenkin myös sääntely on vahvaa.

Palveluliiketoiminta ja väestörakenne:

Elinkeinorakenteen muutos on ollut voimakasta. Täysin uusia liiketoimintamalleja on tullut markkinoille ja toimialojen väliset rajat hämärtyneet. Palvelut ovat siirtyneet yhä enemmän digitaalisempaan muotoon. Alueet kilpailevat osaavasta työvoimasta. Uudet sukupolvet muovaavat työelämän toimintatapoja.