Julkaistu 29.10.2024
Etelä-Savon elinkeinoelämän näkymät kirjavia
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 29.10. syksyn 2024 katsauksen alueellisiin kehitysnäkymiin. Etelä-Savon osalta rakennusalan taantuma jatkuu, mutta alalle on myös syntynyt uutta pienyritystoimintaa. Rakentamisen painopiste on saneerauksissa. Alueen yrityksille tehdyn vientikyselyn tulosten mukaan yritykset hakevat aktiivisesti uusia liiketoiminnan ja viennin mahdollisuuksia. Rakentamisen alavireisyyden jatkuessa toimialalle tuotteita valmistavat joutuvat edelleen sopeuttamaan toimintaansa, kun taas yritys, jonka asiakkaat ovat vihreän siirtymän parissa voivat toimia suhteellisen normaalisti tai jopa maltillisesti kasvattaa toimintaansa.
Teollisuuden osalta Etelä-Savo pärjäsi vuoden ensimmäisellä kvartaalilla keskimääräistä paremmin yltäen jopa 3,7 prosentin kasvuun, mutta vuoden puolenvälin tietämillä kasvu on hidastunut. Toimialan yritysten väliset erot olivat huhti-kesäkuun aikana suuria ja näkymät vaihtelevat paljon. Osalla yrityksistä tilausvirroissa on näkyvillä ainakin hetkellistä piristymistä, mutta yleiskuva uusien tilausten osalta on edelleen varsin heikko.
Hankalasta tilanteesta huolimatta yrityksillä on edelleen säilynyt luottamusta siihen, että tilanne voisi alkaa piristymään. Etelä-Savon osalta myönteistä kehitystä oli alkuvuoden aikana nähtävissä vienninrahoituksessa. Finnveran Pk-vientitakuita ja vientitakauksia myönnettiin 19 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Etelä-Savossa on muodostettu alkuvuodesta 2024 noin 30 puolustustarvikealan yrityksen tai näille tuotteita ja palveluita tarjoavan yrityksen ryhmä. Yritysryhmän tavoitteita ovat yhteiset esiintymiset kansallisesti ja kansainvälisesti, TKI-toiminnan aktivointi, rahoitusten hakeminen, verkostoituminen ja toisilta oppiminen. Mukana on puolustusteollisuudessa jo pitkään ja kansainvälisesti toimineita midcap- ja pk-yrityksiä, mutta myös pieniä, TKI-intensiivisiä startupeja. Ryhmän jäseniä on osallistunut Naton DIANA-rahoitushakuun.
Hyvien kokemusten kannustamana on avattu keskustelua, olisiko samanlaiseen yritysten yhteistyöverkostoon edellytyksiä myös puunjalostusteollisuuden yritysten osalta. Metsäteollisuus on Etelä-Savon merkittävin teollisuuden haara ja sen osalta tavoitteena on edetä arvoketjussa ylöspäin.
Ruoka on valittu yhdeksi Etelä-Savon maakuntastrategian kärjistä. Maakunnan luomualan osaamista, tutkimusta, kehittämistä, neuvontaa ja yrittäjiä on tuotu esille osallistumalla 2024 EU Organic Awards -kilpailun parhaan luomualueen kategoriaan. Osallistuminen tuotti tulosta ja Etelä-Savo voitti Paras luomualue -sarjan. Etelä-Savon ruoka-alaa on markkinoitu lehdistövierailujen kautta tiiviisti osana Saimaan seudun European Region of Gastronomy juhlavuotta 2024.
Paikallisen ruokatarjonnan saamasta kansallisesta ja kansainvälisestä näkyvyydestä on syytä toivoa piristystä ravitsemis- ja matkailualalle. Kustannusten nousu ja ihmisten ostovoiman väheneminen on näkynyt ravintoloissa vähäisempinä ostoina, vaikka esimerkiksi kesän matkustajamäärät ovat pysyneet varsin korkeina. Etelä-Savon vuoden 2024 tammi-kesäkuun rekisteröidyt majoitusvuorokaudet kehittyivät hieman paremmin kuin koko maan tai Järvi-Suomen vastaavat majoitusvuorokaudet. Etelä-Savossa kotimaisten majoitusvuorokausien määrä kasvoi hieman tammi-kesäkuussa (0,3 prosenttia) ja kansainväliset rekisteröidyt majoitusvuorokaudet (ilman Venäjää) kasvoivat 12,7 prosenttia. Etelä-Savon matkailun kesäsesonki oli vahva, mutta syksyn ja talven osalta ollaan pitkälti kotimaisen kysynnän varassa, koska venäläisten matkailua ei ole.
Etelä-Savon vientiyrityksille tehdyn kyselyn mukaan yritykset ovat selvinneet Venäjän markkinan menetyksestä kohtuullisesti. Kyselyyn vastanneissa on yrityksiä, joilla vienti päättyi Venäjän viennin myötä kokonaan ja korvaavia markkinoita ei ole löytynyt tai viennin osuus on pienentynyt aiempaan tasoon verrattuna. Tärkeimmät vientimaat eteläsavolaisille yrityksille ovat kyselyn mukaan Ruotsi, Saksa ja Yhdysvallat. Vielä vuonna 2017 tärkein vientimaa maakunnastamme oli Venäjä. Kiinnostavimmiksi uusiksi markkina-alueiksi vastaajat nimesivät Saksan, Tanskan ja Ranskan.
Kyselyyn vastanneet yritykset arvioivat oman kyvykkyytensä palkata ulkomaisia osaajia melko korkealle. Kansainvälisiä osaajia on töissä eniten Etelä-Savon mikroyrityksissä. Etelä-Savossa ulkomaalaista työvoimaa on rekrytoitu eniten maatalouden kausitöihin, rakennusalalle, betoni- ja metallituoteteollisuuteen, sähkölaitteiden valmistukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Etelä-Savossa oli syyskuun lopussa 5 741 työtöntä, mikä on kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Syyskuun aikana kokonaan työttömien määrä pysyi ennallaan ja lomautettujen määrä nousi noin sadalla (27 %).