Jännitetarkastelu 2021

Antti: Hei, minä olen Antti Rajala maakuntaliiton ESR-rahoitteisesta Esavoennakoi 360-astetta hankkeesta. Ja tämä on katsaus Etelä-Savon skenaarioiden jännitetarkasteluun, joka on osa skenaarioiden päivittämisprosessia. 

Vuonna 2015 luotu Digiheimojen maailma -skenaario on pohjautunut dialla etsittyihin kymmeneen kokonaisuuteen. Tämän jännitetarkastelun tarkoituksena on ollut tarkastella näitä kymmentä kokonaisuutta uudelleen, ja miettiä miten asiat ovat muuttuneet nykyhetken tiedon valossa. 

Näiden pohjalta Digiheimojen maailma -skenaariota on täydennetty 14 jännitteen avulla, jotka kuvaavat eri ilmiöiden välistä suhdetta. Jännitteiden pohjalta on muodostettu 8 – virkistettyä Digiheimojen maailmaa kuvaavaa kokonaisuutta. Tämän esityksen yhteydessä esittelemme nämä kokonaisuudet kollegani Hanna Kautiaisen kanssa. 

Ensimmäinen kokonaisuus on Teknologian kehitys ja digitalisaation vallankumous, jonka alla on kaksi jännitettä. 

Digitalisaation mahdollisuudet vs. digiuhat: Yksilöistä kerättävä tiedon määrä erilaisissa digitaalisissa palveluissa on valtavaa. Tiedon määrä ja erilaiset älykkäiden järjestelmien rooli tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa, jolloin myös kyberturvallisuuden rooli tulee korostumaan entisestään. 

Verkkokaupan osalta erityisesti korona on vauhdittanut digiloikkaa mm. elintarvikekaupan suuntaan, ja tulevaisuudessa elintarvikkeiden myynti verkon välityksellä on tavanomainen osa arkipäivää. 

Kehityksessä mukana vs. jäljessä kehityksestä: Nopeassa digitaalisessa kehityksessä riittävien tietoliikenneinfran valmiuksien mahdollistaminen on tärkeässä asemassa. Tulevaisuudessa nopeammat yhteydet mahdollistavat entistä enemmän mm. palveluiden siirtymää digitaalisille alustoille.  

Teknologian kehitys tuo haasteita erityisesti ikääntyvän väestön digiosaamiseen. Kehitys tulee vaikuttamaan myös tulevaisuuden osaamissisältöihin ja työvoiman saatavuuteen, mutta myös tuo tullessaan kilpailukykyä ja uusia toimintamalleja. 

Hanna: Luonnonvarojen käytön ja vähäpäästöisyyden suhteen jännitetarkastelussa löydettiin myös kaksi jännitettä. Ensinnäkin nostettiin esille luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen suhteessa elinkeinoelämän painotuksiin metsien käytön, kaivostoiminnan ja toisaalta vaikkapa kestävän matkailun suhteen.  

Toiseksi jännitteeksi nostettiin harvaan ja kauttaaltaan asutun Etelä-Savon riippuvuus yksityisautoilusta päästötavoitteet huomioiden. toisaalta uudet vähäpäästöiset ajoneuvot, ihmisten käyttäytymisen muutokset sekä logistiset ratkaisut muuttavat liikkumista. 

Matkailun osalta jännitteeksi muodostui erityisesti näin korona-aikana Etelä-Savolle ominainen hajautunut, pienimuotoinen ja turvallinen matkailu suhteessa perinteiseen massamatkailuun. Tässä jännitteessä myös digitalisaation hyödyntäminen nousee esiin. 

Antti: Neljäs kokonaisuus on Kansainvälisyys ja politiikka, jossa on kaksi jännitettä. 

Globaali vs. lokaali: Korona-aikana kansainvälisen yhteistyön merkitys on korostunut mm. rokotehankinnoissa. Toisaalta Suomessa pandemia on nostanut myös hyvinvointivaltion perisaatteiden tärkeyttä. 

Etelä-Savon pienyritysvaltaisuus tuo haasteita kansainvälisyyteen ja kasvuun. Tulevaisuudessa mm. kansainvälisen verkkokaupan kasvu asettaa haasteita pienemmille yrityksille. Toisaalta pienuus ja ketteryys voidaan nähdä myös kilpailuetuna mm. palveluliiketoiminnan nopeassa kehityksessä. Yritysten jatkuvuuden kannalta lähivuosina suuri ongelma tulee olemaan yrittäjien eläköityminen. 

Kansainvälisyys vs. nationalismi ja populismi: Populismi ja nationalismi ovat aatteina globaalisti kasvussa. Viime aikoina nationalismi on näkynyt myös elinkeinoelämässä mm. tiettyjen valtioiden suosiessa kotimaisia tuotteita. 

Tulevaisuudessa verkostoituminen ja erilaisset aateliset liikkeet näkyvät yhä enemmän verkon välityksellä. Maailman siirtyessä verkkoon, tiedon muuntelusta on tullut poliittinen ase, jolla äänekkäimmät saavat mielipiteensä kuulostamaan totuudelta. 

Hanna: Väestönkehityksen ja palvelujen järjestämisen suhteen jännitteitä löytyi myös kaksi. Ensinnäkin uusi etäilyn maailma suhteessa palveluliiketoiminnan näkymiin. Koronapandemia on lisännyt etätyön tekemistä sekä nostanut esiin täysin uusia etäpalveluita, jotka tulevaisuudessa voivat toimia alueiden vetovoimatekijöinä.  

Toisena jännitteenä on globaali sukupolvenvaihdos suhteessa Etelä-Savon kaltaiseen ikääntyvän väestön kehitykseen. Globaalissa tarkastelussa nuoret sukupolvet nousevat vahvasti, kun taas Etelä-Savo ikääntyy ennusteen mukaan aina vuoteen 2033, millä on vaikutuksia mm. työvoiman tarpeisiin. 

Antti: Kuudes kokonaisuus on Työelämän murros ja jatkuva oppiminen, jossa on kaksi jännitettä. 

Yritysten tarpeet vs. jatkuva oppiminen: Alustatalouden kasvun myötä tulevaisuuden työ muuttuu yhä projektimaisempaan ja osa-aikaisempaan suuntaan, jolloin palkansaajan ja yrittäjän rajat häilyvät. 

Nopea muutos työelämässä vaatii työntekijöiltä asioiden jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittämistä. Lisäksi uudet sukupolvet arvostavat työelämältä yhtä enemmän merkityksellisyyttä, joka muuttaa työn luonnetta entisestään. 

Digitaaliset kouluttautumismahdollisuudet vs. paikalliset koulutustoimijat: Kuten työ, niin myös koulutus muuttuu yhä paikkariippumattomampaan suuntaan. Koulutuksen digitalisaatio mahdollistaa kansainvälisyyden näkymisen entistä enemmän myös koulutuksessa. Toisaalta digitalisaatio tuo esiin eri alojen välisiä eroja ja mm. vaikeuttaa opiskelijoiden kiinnittymistä osaksi yhteisöä. 

Tulevaisuudessa verkkopainotteisuus muuttaakin oppilaitosten roolia tutkintopainotteisten koulutusten ohella yhä enemmän koordinoijan suuntaan. Jatkuva oppimisen tarve laajentaa myös ei formaalin koulutuksen roolia. 

Hanna: Monipaikkaisuus on noussut erityisesti koronan myötä aiempaa näkyvämmäksi teemaksi. Jännite löytyy aluerakenteen keskittymisen ja toisaalta hajaantumisen välillä. Ihmisten asuinpaikat ryhmittyvät suurempiin keskuksiin, mutta kausittain ihmiset viettävät aikaa hajautuneesti harvemmin asutuilla seuduilla. 

Antti: Viimeisenä kokonaisuutena hyvinvointi, jossa on kaksi jännitettä. 

Digitalisaation tuomat mahdollisuudet vs. nouseva hyvinvointitrendi: Digitalisaation kehitys on tuonut myös haasteita työn ja vapaa-ajan välisen rajan hälventymisen myötä. Jatkuva digitaalinen saavutettavuus on jo nykyisellään lisännyt addiktioita mm. mobiililaitteita kohtaan. 

Etelä-Savon kannalta tulevaisuuden mahdollisuuksia on hyvinvointimatkailussa ja kulttuurihyvinvoinnissa, joita korostaa erityisesti korona-aikana syntynyt kysyntä. 

Terveyden omatoiminen seuranta vs. palvelutarjonnan kehitys: Kiinnostus oman terveydentilan seuraamiseen on yleistynyt mm. älyrannekkeiden ja yksityisten laboratoriopalveluiden kautta. Tiedon keruun ja tekoälyn kehittyminen mahdollistaa tulevaisuudessa entistä paremmin omatoimista terveydentilan seurantaa ja analysointia. Korona-aikana myös etälääkäripalvelut ovat kehittyneet. 

Etelä-Savon väestörakenteen vuoksi alueella on hyvät mahdollisuudet edelläkävijyyteen erityisesti ikääntyneille suunnatuissa palveluissa. 

Hanna: Lopuksi pysähdytään vielä hetkeksi tämän yhteenvetodian ääreen. Jännitetarkastelu nosti vuoteen 2030 tähtäävässä Digiheimojen maailma -skenaariossa esiin seuraavat asiat: 

Teknologian kehitys ja digitalisaation vallankumous on ollut nopeaa. Liiketoiminnan tuottavuus on parantunut, mutta kehitys on muuttanut työtehtäviä ja työn sisältöjä. Koronakriisi on vauhdittanut tätä kehitystä entisestään. 

Luonnonvarojen ja vähäpäästöisyyden suhteen teknologiakehitys on mahdollistanut luonnon resurssien kestävämpää käyttöä. Paikalliset piirteet osittain rajaavat uuden teknologian käyttöönottoa, mm. suuri riippuvuus yksityisautoilusta. 

Ulkomaan matkailua on rajoittanut pitkään kestänyt koronakriisi sekä toisaalta ekologisen ajattelumaailman korostuminen. Kehitys suosii lähimatkailua ja kestäviä vaihtoehtoja. Digitalisuus näkyy yhä enemmän matkailussa, jossa erilaiset sovellukset avustavat matkailijaa koko matkailuprosessin ajan. 

Kansainvälisyys näkyy digitalisuudessa, jonka kautta erilaiset digiheimot kokoontuvat erilaisten aatteidensa ympärille. Myös pienet toimijat ovat osaa globaalia maailmantaloutta. Suomessa hyvinvointivaltion rooli on koronapandemian jälkeen korostunut. EU on yhteistyön areena, jossa kuitenkin myös sääntely on vahvaa. 

Elinkeinorakenteen muutos on ollut voimakasta. Täysin uusia liiketoimintamalleja on tullut markkinoille ja toimialojen väliset rajat hämärtyneet. Palvelut digitalisoituvat, alueet kilpailevat osaavasta työvoimasta. Uudet sukupolvet muovaavat työelämän toimintatapoja. 

Ihmiset tekevät työtä ja kouluttautuvat ajasta ja paikasta riippumatta. Työ on globaalia, verkottunutta, työn ja vapaa-ajan rajat häilyvät, samoin esimerkiksi palkansaajan ja yrittäjän rajat häilyvät. 

Monipaikkaisuuden myötä työtä voidaan tehdä täysipainotteisesti myös kaupunkikeskittymien ulkopuolella. Tämä on muodostanut vastavoiman keskittymiskehitykselle. Ihmisten aika jakautuu useammille paikkakunnille ja paikkariippumattomuus näkyy myös palveluiden järjestämisessä. 

Ihmiset arvostavat hyvinvointiaan ja terveyttään entistä enemmän. Teknologiaa hyödynnetään mm. terveystiedon keruussa ja omatoimisessa seurannassa. Etelä-Savo on edelläkävijä hyvinvointipalveluissa.