Suoraan sisältöön

Ympäristön tila

Etelä-Savon maakuntastrategian mukaan alueen ympäristötavoitteet keskittyvät ilmastoneutraaliuden, luonnonvarojen kestävän käytön ja uusiutuvan energian edistämiseen. Maakunta tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja pyrkii saavuttamaan Suomen pienimmät CO2-päästöt per asukas vuoteen 2030 mennessä. Metsätaseen tasapainottaminen on myös keskeistä, mikä tarkoittaa, että metsien poistuma ei ylitä niiden kasvua viiden vuoden tarkastelujaksolla. Etelä-Savosta Pieksämäen kaupunki ja Sulkavan kunta ovat liittyneet Hinku-kuntiin vuonna 2022.  

Suomen ympäristökeskuksen Hinku-laskentamenetelmän ”kaikki päästöt” mukaan Etelä-Savon maakunnan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2022 940 ktCO2e, mikä on noin 3,1 % koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöt kokonaisuudessaan vähenivät vuosien 2007 ja 2022 välillä 44 %, ja päästöt asiakasta kohden vähenivät samana aikana 36 %.  Etelä-Savossa suurimmat päästöt tulevat liikenteestä ja maataloudesta sekä erilaisista lämmitysratkaisuista (kaukolämpö, öljylämmitys, sähkölämmitys) sekä kulutussähköstä. 

Maakunnassa toimii laaja noin 60 hengen ilmastotyöryhmä sekä ilmastoasiantuntijaryhmä, jossa ovat mukana keskeiset viranomaiset ja koulutusorganisaatiot. Etelä-Savon ilmastotiekartta on laadittu v. 2023 ELY-keskuksen vetämässä EU-hankkeessa. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on otettu huomioon maakuntaohjelmassa. Etelä-Savon ilmastotavoitteet ovat samat kuin valtakunnan tasolla. Yhdellätoista Etelä-Savon 12 kunnasta on oma ilmasto-ohjelma. Vihreän siirtymän edistäminen Etelä-Savon kunnissa ja yrityksissä –hankkeessa pyritään toteuttamaan Etelä-Savon ilmastotiekartan ja kuntien ilmasto-ohjelmien toimenpiteitä. Ilmastonmuutokseen sopeutumista on edistetty lähinnä hankerahoituksen kautta rahoittamalla tutkimushankkeita. 

Maakunnan kokonaispinta-alasta neljännes on vettä, joissakin kunnissa lähes 40 %. Vesimuodostumista erinomaisessa tai hyvässä tilassa on 98 % järvipinta-alasta ja 79 % jokipituudesta. Maa- ja metsätalousministeriön (2021) mukaan Saimaan alue tuottaa koko maan sisävesien kaupallisen kalansaaliin arvosta 34 % ja muikkusaaliista yli puolet. 

Uhanalaisista lajeista saimaannorpan suojelu on tuottanut tulosta, ja norppakanta on jo ylittänyt vuodelle 2025 asetetun 400 yksilön määrän (arvio 495 norppaa). Sen sijaan Saimaan jalokalakannat (saimaanlohi, saimaannieriä, järvitaimen, harjus) ovat edelleen äärimmäisen uhanalaisia. Vaelluskalojen kulkuesteiden purkaminen on tärkeää ja kunnostettavia virtavesiä on paljon. Luonnonsuojeluun varattua maa-alaa on Etelä-Savon pinta-alasta noin 3,6 %. Maakunnan alueelle ulottuu kolme kansallispuistoa: Linnansaari, Kolovesi ja Repovesi. Eteläiselle Saimaalle Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan alueelle on perustettu Saimaa Geopark, joka sai v. 2021 Unesco Global Geopark -statuksen. Geopark-alueella on erityisen merkittäviä geologisia kohteita, jotka kertovat alueen ikivanhasta kallioperästä, viime jääkauden jäljistä sekä tähän ympäristöön syntyneistä erikoisista luonto- ja kulttuuriympäristöistä. Alueen kunnat rahoittavat Geoparkin toiminnan kokonaisuudessaan.  

Vuonna 2023 valmistui Etelä-Savon siniviherrakenne ja ekosysteemipalvelut -selvitys, jossa tunnistettiin 11 luonnon monimuotoisuuden ydinaluekokonaisuutta sekä niiden väliset sini-viheryhteydet.  Luonnon monimuotoisuutta edistetään Metso ja Helmi -ohjelmien avulla. Helmi-ohjelmassa hoidetaan, kunnostetaan ja ennallistetaan uhanalaisia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä. Toimet kohdistuvat Etelä-Savossa perinnebiotooppeihin, lintuvesiin, pienvesiin, soihin ja metsiin.  METSO-ohjelman kautta turvataan metsien monimuotoisuutta suojelemalla monimuotoisten metsien luontoarvoja vapaaehtoisuuteen perustuen korvausta vastaan. Vanhojen metsien sekä luonnontilaisten suoalueiden suojelu ja säilyttäminen on edelleen ajankohtaista vastapainona metsien runsaalle talouskäytölle.  

Etelä-Savon uusiutuvan energian käyttöaste oli v. 2022 57 %. Primäärienergian kulutus laski edelleen hiukan ollen nyt 7918 GWh. Puuenergian käyttö nousi 225 gigawattituntia. Uusiutuvan energian käyttöasteen nousua selittää tuontisähkön mukana tuleva fossiilisen osuuden lasku ja turpeen käytön väheneminen. Energiaomavaraisuusaste Etelä-Savossa on 48 %. Alhaiseen energiaomavaraisuuteen vaikuttaa Etelä-Savossa vähäinen vesivoiman tuotanto. 

Energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet Etelä-Savossa nopeasti vuosina 2005–2021, yhteensä 48 %. Vihreän siirtymän energiahankkeita (aurinko- ja tuulivoimapuistoja) on parin viime vuoden aikana suunniteltu/käynnistynyt useita. 

Pieksämäen Niinimäelle valmistuu Etelä-Savon ensimmäinen tuulivoimapuisto v. 2025, yhteensä 22 voimalaa. Pieksämäen Sarvikankaan tuulivoimala-alueen yleiskaava on ehdotusvaiheessa, alueelle on suunniteltu 25 voimalaa. Näiden lisäksi Pieksämäen alueella on suunnitteilla Lamustenmäen ja Kornisuon tuulivoimala-alueet (yht. 22 voimalaa) sekä Kangasniemelle Huuhtimäen tuulivoimala-alue (yht. 7 voimalaa).  Aurinkovoimala-alueita on Etelä-Savossa toiminnassa viisi (yht. 23 ha) ja julkistettuja suunnitelmia on noin 13 alueelle, yhteensä yli 700 ha. Mikkeliin suunnitellaan uusiutuvaa metaania ja vihreää vetyä tuottavaa Power-to-Gas-tuotantolaitosta, sekä Suomen suurin akkuvarasto.  Pieksämäelle on suunnitteilla biometanolin tuotantolaitos. Uusiutuvan energian tuotannon pullonkaulaksi Itä-Suomessa on muodostumassa puolustusvoimien tutkien lisäksi riittämätön energiansiirtoverkko. Fingridin tulee jatkossa investoida myös Itä-Suomen siirtoverkkojen kehittämiseen.

Etelä-Savo maa-ainesvarat (sora, hiekka ja kalliokiviaines) on v. 2014 arvioitu riittävän noin 230 vuodeksi silloisella kulutuksella. Kulutus on kuitenkin ollut viimeisen 10 vuoden aikana noin kolmanneksen arvioitua pienempi, ja otettu ainesmäärä on vain 2 % myönnettyjen lupien mahdollistamasta otosta. Pulaa maa-aineksista ei lähivuosina maakuntaan tule.  Metallimalmikaivoksia maakunnassa ei ole toiminnassa. Savonrannalla on vuolukivikaivos ja Mäntyharjulla oliviinikaivos.