Ympäristön tila
Ilmastonmuutos
Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästöt v. 2021 olivat Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan noin 930 ktCO2ekv eli noin 2,9 % koko Suomen päästöistä. Eniten päästöjä syntyy energiantuotannosta, liikenteestä ja maataloudesta. Asukasta kohden päästöt olivat 7,1 tCO2e. Kokonaispäästöt ovat laskeneet 31 % vuosina 2005-2021 ja päästöt/asukas 20 %. Kokonaispäästöt ovat laskeneet Etelä-Savossa keskimääräistä enemmän kuin koko maassa, mutta päästöt per asukas huomattavasti vähemmän kuin koko maassa keskimäärin.
Maakuntaan on perustettu laaja noin 60 hengen ilmastotyöryhmä, jonka puheenjohtaja on maakuntaliitosta ja sihteeri ELY-keskuksesta. Lisäksi toimii ELY-keskuksen vetämä ilmastoasiantuntijaryhmä, jossa ovat mukana keskeiset viranomaiset ja koulutuslaitokset. ELY-keskuksessa on laadittu EU-rahoituksen turvin laajassa sidosryhmäyhteistyössä Etelä-Savon ilmastotiekartta (2023). ELY-keskus sai maakuntaliitolta JTF rahoitusta uuteen ilmastohankkeeseen (Vihreän siirtymän edistäminen Etelä-Savon kuntien ja pk -yritysten toiminnassa), hankkeen turvin maakuntaan voidaan edelleen palkata ilmastoasiantuntemusta. Vakinaista resurssia tähän ei maakunnassa ole.
Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on otettu huomioon maakuntaohjelmassa. Etelä-Savon ilmastotavoitteet ovat samat kuin valtakunnan tason ilmastotavoitteet. Kymmenellä kunnalla Etelä-Savon 12 kunnasta on oma ilmasto-ohjelma. Elyn ilmastohanke ohjaa kuntia tarvittaessa myös ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelmien laadinnassa.
Luonnon monimuotoisuus
Etelä-Savo on Suomen järvisin ja metsäisin maakunta. Maakunnan pinta-alasta on vettä noin 25 prosenttia. Vesimuodostumista erinomaisessa tai hyvässä tilassa on 97 % järvipinta-alasta ja 82 % jokipituudesta. Uhanalaisista lajeista saimaannorpan suojelu on tuottanut tulosta ja norppakanta on jo ylittänyt vuodelle 2025 asetetun 400 yksilön määrän (arvio 480 norppaa). Sen sijaan Saimaan jalokalakannat ovat edelleen äärimmäisen uhanalaisia (saimaanlohi, saimaannieriä, järvitaimen, harjus). Vaelluskalojen kulkuesteiden purkaminen on tärkeää ja kunnostettavia virtavesiä on paljon.
Etelä-Savon maa-alasta 87 % on metsätalousmaata ja alueella syntyy 7,3 % koko maan vuotuisesta metsien kasvusta, viime vuosina alueen metsien kasvu on hidastunut. Lähes puolet Etelä-Savon metsistä on nuoria, alle 40-vuotiaita. Rehevät kasvupaikat ja Suomen oloissa edullinen ilmasto antavat kuitenkin hyvät edellytykset metsien nopealle kehitykselle ja kasvun lisäämiselle. Maakunnassa on suhteellisen korkea metsien käyttöaste ja vuosina 2018–2022 toteutunut hakkuukertymä Etelä-Savossa on ylittänyt niukasti suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän.
Etelä-Savo on Suomen vähäsoisinta aluetta ja suoalasta on ojitettu yli 80 prosenttia. Suot keskittyvät maakunnan luoteisosaan Savonselän vedenjakaja-alueelle.
Luonnonsuojeluun varattua maa-alaa on Etelä-Savon pinta-alasta noin 3,6 %. Maakunnan alueelle ulottuu kolme kansallispuistoa: Linnansaaren, Koloveden ja Repoveden kansallispuistot. Lisäksi on käyty keskusteluja Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon kaakkoisrajalla sijaitsevan Haarikon alueen suojelusta kansallispuistona. Eteläisen Saimaan alue (Etelä-Savo ja Etelä-Karjala) sai v. 2021 Unesco Global Geopark statuksen.
Etelä-Savon ELY-keskuksella ei ole kokonaisarviota maakunnan luonnon monimuotoisuuden tilasta. Yksittäisten lajien ja luontotyyppien määristä ja tilasta on toki maakunnittaista tietoa. Lisäksi on olemassa muita monimuotoisuudesta kertovia indikaattoreita, eri lähteissä, esimerkiksi lahopuuston määrä, saimaannorppakanta jne.
Luonnon monimuotoisuutta edistetään Metso- ja Helmi ohjelmien avulla. Helmi-ohjelmassa hoidetaan, kunnostetaan ja ennallistetaan uhanalaisia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä. Toimet kohdistuvat Etelä-Savossa perinnebiotooppeihin, lintuvesiin, pienvesiin ja metsiin. METSO-ohjelman kautta turvataan metsien monimuotoisuutta suojelemalla monimuotoisten metsien luontoarvoja vapaaehtoisuuteen perustuen korvausta vastaan. Vanhojen metsien sekä luonnontilaisten suoalueiden suojelu ja säilyttäminen on edelleen ajankohtaista vastapainona metsien runsaalle talouskäytölle.
Energia
Etelä-Savon uusiutuvan energian käyttöaste oli v. 2022 57 %. Primäärienergian kulutus laski edelleen hiukan ollen nyt 7918 GWh. Etelä-Savossa ei ole kemiallista metsäteollisuutta, eikä näin ollen jäteliemien käyttöä. Puuenergian käyttö nousi 225 gigawattituntia. Uusiutuvan energian käyttöasteen nousua selittää tuontisähkön mukana tuleva fossiilisen osuuden lasku ja turpeen käytön väheneminen. Energiaomavaraisuusaste Etelä-Savossa on 48 %. Alhaiseen energiaomavaraisuuteen vaikuttaa Etelä-Savossa vähäinen vesivoiman tuotanto.
Energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet Etelä-Savossa nopeasti vuosina 2005–2021, yhteensä 48 %. Vihreän siirtymän energiahankkeita (aurinko- ja tuulivoimapuistoja) on parin viime vuoden aikana suunnitteilla/käynnistynyt useita mm. Pieksämäellä, Puumalassa, Hirvensalmella, Juvalla, Sulkavalla ja Pertunmaalla. Aurinkoenergiahankkeita on maakunnassa tiedossa noin 2500 hehtaarin alueelle.
Pieksämäellä on rakenteilla Etelä-Savon ensimmäinen tuulivoimapuisto, 27 tuulivoimalaa ja suunnitteilla toinen 25 voimalaa käsittävä tuulivoimalapuisto. Mikkeliin suunnitellaan uusiutuvaa metaania ja vihreää vetyä tuottavaa Power-to-Gas-tuotantolaitosta. Uusiutuvan energian tuotannon pullonkaulaksi Etelä-Savossa ja Itä-Suomessa on muodostumassa riittämätön energiansiirtoverkko. Fingridin tulee jatkossa investoida myös Itä-Suomen siirtoverkkojen kehittämiseen, jotta puhtaan siirtymän energiahankkeet voivat sijoittua myös itäiseen Suomeen.
Luonnon virkistyskäyttö
Etelä-Savon kunnat ja Metsähallitus ovat investoineet runsaasti luontomatkailun kehittämiseen sekä luonnon virkistyskäytön edistämiseen mm. rakentamalla polkuverkostoja ja taukopaikkoja. Näitä on tuettu ja tuetaan myös EU:n rakennerahastovaroin. Virkistysrakenteiden ylläpitoa ja kunnostusta uhkaa yleinen menojen supistaminen, myös vastuut kunnossapidosta ovat osittain epämääräisiä.